8. lokakuuta 2008

lisää työhaastatteluja ja muita erikoisuuksia

Maanantai oli ihan kipeä päivä. Oli pakko lähteä tuntien välissä keskustaan käymään Shoppers Drug martissa (joo, mikä nimi!?!) ostamassa vähän kurkku- ja särkylääkettä. Valitettavasti mun finrexin varasto on kohta tyhjä, enkä täältä vielä ainakaan ole löytänyt mitään vastaavaa.

Maanantai-iltana mulla oli kolmas ja viimeinen (ellen pääse johonkin jatkoon toiselle kierrokselle) työhaastattelu. Se oli Walkhome-palveluun. Haastattelu meni mun mielestä ihan hyvin, mutta ilmeisesti ei tarpeeksi hyvin. Haastateltavia oli joku 340 ja tiistaina ilmestyi lista jatkoonpäässeistä, eikä mun nimeä sieltä löytynyt.. mutta vielä on toivoa, josko kahdesta muusta vaihtoehdosta töitä saisin.

Tiistaina meillä oli aamuyöstä ensimmäinen palohälytys-harjoitus. Se oli kuitenkin vähän inhimillisempään aikaan, kello 7 -joku voi tässä ihmetellä, että onko se muka aamuyötä, mutta kyllä se oli todella aikasin-, kun Aberdeenissä normaalisti (yöllä klo 3-4 aikaan). Ikävä puoli oli se, että jouduttiin seisomaan kadulla, mutta ei se onneksi kestänyt kun n. 5 minuuttia ja sitten päästiin takasin nukkumaan. Meille oli jo vkonloppuna lähetetty mailia, että tämä vko on paloharjoitus-vko, joten osattiin varautua tähän etukäteen. Täällä hälyttimen sireenikin on paljon inhimillisempi kun Aberdeenissä, onneks. En usko, että se tulee yhtä tutuksi tän vuoden aikana kun skottien palohälyttimet viime vuonna.

Tiistai kului muuten Espanjan kirjallisuusanalyysiä vääntäessä tuntien välissä. Sain kun sainkin sen valmiiksi ja illalla mentiin vielä Laten kanssa pienelle iltakävelylle ihailemaan syksyistä Kingstonia järven rannalle. Eilen oli täydellinen "aurinko paistaa pilvettömältä, kirkkaan siniseltä taivaalta -syyspäivä."

Täällä esimerkiksi politiikan luennolla, jossa on yli 200 opiskelijaa n. 60-70% opiskelijoista kirjoittaa muistiinpanot suoraan läppärille luennon aikana. Tää on suuri ero siihen, että Aberdeenissä viime vuonna ehkä 10% opiskelijoista oli läppäri mukana luennoilla.
Itse paljon mieluummin kirjotan muistiinpanot käsin, koska niistä on myöhemmin mukavampi opiskella, vaikka se on hitaampaa, kun koneelle kirjoittaminen. Huvittavinta on se, että kun isossa auditoriossa istuu yläreunassa, näkee mitä kaikkea opiskelijat läppärillä tekevät luennon aikana.. luentosalissa on tietysti langaton netti, joten yks sun toinen on samaan aikaan facebookissa, selailee netistä hiusmalleja (mm. tänään meijän vierustoveri), lukee BBC:n uutisia, lukee sähköpostia tai selailee netistä tilattavia iskulause-rintamerkkejä (maanantain luennolla edessä istuva tyttö) yms.
Pitäydyn muistikirjassa ja käsinkirjoitetuissa muistiinpanoissa myös tämän takia. Muistikirja ja kynä kädessä on suurempi todennäköisyys, että ajatus pysyy luennon aiheessa, vaikka ilman internettiäkin se tuntuu välillä aivan mahdottomalta.

Ensi maanantaina on Thanksgiving -Turkey time siis. Kaikki on lähdössä koteihinsa tai kaverin kotiin pitkäksi viikonlopuksi. Vaan en minä. Meinaan jäädä tänne Harknessiin. Odotan jo innolla viikonloppua, kun voin kerrankin nauttia siitä, että EI tarvitse lähteä minnekään.. kaikki vaihtarit käyttää hyväkseen pitkän vkonlopun ja on jo suunnitellut matkat ties minne, mutta olen päättänyt jäädä "kotiin" opiskelemaan ja nauttimaan siitä, että voin esimerkiksi vaan istua ja katsoa leffaa. Jee! :)

Täällä Kanadassa on muuten ihan mielettömän paljon ampiaisia! Kuka on istunut esim Espalla Helsingissä syömässä jäätelöä, tietää, että lokit tulee ja nappaa kaiken syötävän ihmisiltä.. täällä ampiaset tulee pörräämään ympärille samalla lailla heti kun istuu alas jonnekin ulkona. Niitä on joka paikassa ja tusinoittain.

Nyt lähden lounaalle muutaman kaverin kanssa ja sitten illalla menen salsan sijasta kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on: Afghanistan: why we say "troops out now". Siitä lisää myöhemmin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti