29. lokakuuta 2008

Lunta?!?

Täällä Kingstonissa on tullut taivaalta jotain koko päivän.
Aamulla oli vain tuulista, mutta päivällä rupesi satamaan.
Iltapäivällä tuli räntää ja sitten se muuttuikin jo lumeksi. Tästä väittelin arabian tunnilla paikallisten kanssa. Mun mielestä se oli räntää, koska se ei jäänyt maahan valkoisena. Heidän mielestä se oli lunta, koska se tuli alas suurina hiutaleina.
Lopputulos on se, että isoja hiutaleita tuli, jotka jäi takkiin valkoisina, mutta märkään maahan tietenkin sulivat.
Loppuviikoksi on kuitenkin luvattu plusasteita, joten vielä ei vähään aikaan hankea nähdä.
Mun on vissiin pakko mennä ostamaan lapaset NYT!

Saatiin tänään takaisin Latinalaisamerikan kirjallisuuden kokeet, tulos 97/100. Jee!
Illalla edessä ensimmäinen työvuoro ja huomenna arabian koe.

3 kommenttia:

  1. Lumi on jäätyneen veden muodostamia jääkiteitä, jotka satavat maahan lämpötilan ollessa pakkasen puolella tai hyvin lähellä nollaa celsiusastetta (Tämä johtuu siitä, että ylhäällä pilvien korkeudessa on kylmempää ja siellä on pakkasta eikä sieltä satava lumi ehdi sulaa matkalla). Puhdas lumi on läpinäkymätöntä ja valkoista. Suomessa kaikki merkittävä sade (paitsi tihku) syntyy jäätyneessä olomuodossa. Sadepilven yläosassa, missä lämpötila on −12...−40 astetta, on pieniä jääkiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita. Näistä kasvaa lumihiutaleita. Kun hiutaleet kasvavat niin isoiksi, ettei pilven muodostanut nousuliike enää kannattele niitä, ne putoavat alempiin ilmakerroksiin, missä on tyypillisesti lämpimämpää ja kosteampaa. Hiutaleet kasvavat matkan varrella. Jos hiutaleet putoavat tarpeeksi kauan ilmassa jonka lämpötila on nollan yläpuolella, ne sulavat osittain rännäksi tai kokonaan vesisateeksi.

    Voimakas tuuli ja sopiva lämpötila aiheuttaa lumituiskua, jolloin kaikki lumi ei tule pilvestä vaan nousee myös maasta lumihangen pinnalta. Vuoristoseuduilla esiintyy joskus lumivyöryjä. Kun lämpötila on nollan paikkeilla, lumesta voi muodostaa lumipalloja.

    Ellei satanut lumi sula heti osuttuaan maahan, siitä muodostuu maan pinnalle lumipeite, joka pysyy, kunnes se sulaa tai haihtuu. Pohjoisilla seuduilla, kuten Suomessa, maa onkin talvisin yleensä lumen peitossa yhtäjaksoisesti useiden kuukausien ajan. Tämä pysyvä lumipeite muodostuu Suomessa yleensä ennen jouluaattoa. Paksuimmillaan se on normaalisti maaliskuussa juuri ennen kuin se alkaa sulaa. Lumi onkin aina ollut talven merkki. Jos kaikki lumi ei kesälläkään ehdi sulaa ja sitä kertyy maahan joka vuosi lisää, se kovettuu vähitellen jäätiköksi. Napa- ja vuoristojäätiköt ovatkin syntyneet näin.

    Lumen vesiarvo kertoo, kuinka paksua vesikerrosta tietyn paksuinen lumikerros vastaa. Kun lumi alkaa sulaa, syntyvä nestemäinen vesi on jääkiteisiin sitoutuneena niin kauan kuin sen osuus on riittävän pieni. Kun nestemäisen veden osuus ylittää 2-5 % tilavuudesta, vettä alkaa vapautua.

    [muokkaa] Lumen nimet
    Erilaisia lumihiutaleita.

    Lumi on yleistä pohjoisilla alueilla ja vaikuttanut paikallisten kansojen kielenkäyttöön. Inuiteilla on omat sanansa muun muassa lumilajeille apuhiniq (tuulen pakkaama lumi) ja qanik (isoina hiutaleina hitaasti satava lumi). Sama ilmiö näkyy myös saamessa sekä suomen kielessä. Alla on esimerkkejä erilaisista suomalaisista lunta tarkoittavista sanoista.

    * sohjo : lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä. Lumesta tulee silloin raskasta ja märkää vesihyhmää.
    * räntä : taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
    * loska, söltsy, iljanne : todella vetistä lunta, melkein vettä
    * ajolumi
    * pakkaslumi:
    * puuteri : jauhemainen lumi
    * tykkylumi : puun oksille kerääntynyt lumi
    * viti, nattura, utukka, höykkälumi : vasta satanut kevyt pakkaslumi
    * nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala, huove : leudon sään pehmittämä lumi
    * kinos : pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
    * nietos : tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
    * kohva : jään päälle nousseen veden ja lumen jäätynyt seos, kohvajää
    * hanki : paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (-> kantohanki, kestohanki, hankikanne)
    * hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
    * huurre, härmä, kuura : pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
    * siide : hienojakoinen satava lumi tai räntäinen hienojakoinen tihku
    * riite, riide, riitta, riitto, kerte, kohma, hyyde : pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla
    * tykkilumi : Keinotekoinen lumi, esimerkiksi laskettelurinteiden lumetukseen tehty lumi
    * vuotos:, uusi, vasta satanut lumi
    * hyöty, hitva, hile: hyvin pieniä lumikiteitä tai näitä pöllyämässä
    * hiutale, (jää)neulanen, (lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
    * kuurankukka: kuuran muodostama poikkeuksellisen iso kide
    * aito:porolauman lumeen polkema painauma
    * tiera, tilsa, paakku: kavion- tai kengänpohjaan kertyvä lumipaakku

    Satava lumi:

    * sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä/jalkarättejä: Sataa isoja lumihiutaleita
    * pyry:sakea lumisade

    [muokkaa] Lähteet

    VastaaPoista
  2. Hyvä, räntää se oli. Pidä aina kannastasi kiinni, joten vältyt turhilta väittelyiltä. :)

    VastaaPoista