2. elokuuta 2010

turisti haluaa turista

Istut aamulla puoliunisena bussissa, matkalla töihin. Kuuntelet musaa kaikessa rauhassa ja mietit niitä näitä, mm. juuri alkavaa aurinkoista työpäivää. On ruuhka-aika, joten bussi on suht täynnä ja viereesi uskaltaa istua joku kanssamatkustaja. Yleensä suomalaiset ei herkästi toisen viereen istu, ellei ole tosi paha paikka, joten vierustoveri on mitä luultavimmin ulkomaalainen. Ei siinä mitään.

Sitten tämä naapuri haluaa tehdä tuttavuutta. On pakko yrittää olla ystävällinen, ottaa napit pois korvilta ja vastata kiltisti. Kyllä, olen menossa töihin. Tämä turisti haluaa turista. Mikäs siinä. Pitää antaa turistille hyvä mielikuva Suomesta ja suomalaisista. Ollaanhan me oikeasti ystävällistä kansaa.

Selviää, että turisti on Puolasta, mutta asuu Espanjassa. Jaahas, puhut sitten varmaan espanjaa. Pakko testata, hablas español? Kyllä puhuu, mutta heikosti. Turisti rupee kertomaan elämäntarinaansa. On katsos mennyt huonosti ennen ja nyt sitten rauhoitutaan ja eletään kaidalla tiellä meditoimalla. Turisti kertoo myyvänsä kaverin kanssa omia rentoutumismusa-levyjä. Jaahas. ("Freak", ajattelen) Ei kun oikeasti kaveri itseasiassa tekee musat, mutta mä suunnittelen kannet. Katopas. Levyn kannessa on epämääräinen vihreä kuva. Hieno. Nää maksaa oikeesti 10 euroa, mutta voin antaa sulle yhden. Täällä on sisällä mun sähköposti. Okei, kiitos.. (onko tämä pakko ottaa vastaan?) Oikeastaan olen Suomessa jo toista kertaa, turisti jatkaa. Täällä on niin kaunista ja rauhallista. Pidän suomalaisista naisista ja voisin kyllä kuvitella meneväni suomalaisen kanssa naimisiin. Suomalaiset vaan ovat niin kauniita ja täältä löytäisin varmasti hyvän vaimon. Nyt viimeistään rupeaa hälytyskellot kilisemään. Suomi on kyllä hieno maa ja voisin kuvitella asuvani täällä vaikka loppuelämäni. Missäs sä oletkaan töissä? Minkä ikäinen olet? Perse. Pakko päästä ulos bussista (Help!). Onneksi bussi liukuu jo Elielinaukiolle ja ovet avautuu. Voidaanko nähdä tässä joku päivä. Siellä levyn sisäkannessa on mun sähköposti, joten voit kirjottaa mulle. Muista kirjottaa. Joo, joo (varmasti, get me out of here!).

Parin viikon päästä seisot Rautatieasemalla odottamassa kaveria. Taas on napit korvilla ja ihmisiä viiluu ohi, massoittain. Eteesi ilmestyy tumma jätkä, joka hosuu ja mumisee jotain epämääräistä rööki kädessä. Ei, ei mulla ole tulta. Do you want a cigarrette? Ei kiitos, en polta. Taas haluaa turisti turista. Olen katsos juuri tullut Suomeen lomalle. Espanjasta lensin eilen. Oi kun kiva. Olen täällä Helsingissä pari viikkoa. Hyvä sulle! Voitaisko me olla kavereita? (WTF?) Joo, ei me kyllä voida. Miksi ei voida? Opiskelen katsos ulkomailla ja olen ensi viikolla lähdössä takas (no en ihan), joten on tässä kaikenlaista. Okei, mäkin lähden ylihuomenna Amsterdamiin. (etkös juuri sanonut tullees Suomeen pariksi viikoksi? FREAK) Mutta eikö me voitais nähdä, vaikka huomenna? Onko sulla poikaystävää? Oikea kaveri (=ystävä) saapuu ja luulee turistin olevan toinen kaveri kun tämä tervehtii niin reippaasti. Joo, moikka, me ollaan tästä lähdössä. Ei, en tosiaan tunne tota freakkiä.

Nämä kokemukset viime kesältä tulivat mieleen kun toissa viikolla taas joku turisti päätti istua bussissa viereeni. Asteita oli sisällä varmaan +30, hiki valui selkää pitkin, mutta turisti istui niin leveästi (reisi reittä vasten ja kyynerpäät yhdessä, you know), tuhisi ja mulkoili siihen malliin, että pelkäsin koko ajan, koska se suu avautuu ja taas on pakko turista. En helposti ahdistu, mutta nyt se oli hurjan lähellä ja melkein jäin bussista pari pysäkkiä liian aikasin, päästäkseni tilanteesta pois.

Suomessa ei tosiaan yleensä tarvitse pelätä, että joku tuntematon rupeaisi bussissa lörpöttelemään niitä näitä. Ei ainakaan, jos kanssamatkustajasi ovat suomalaisia. Useimmiten voi rauhassa kuunnella musaa luurit korvilla ja lueskella kirjaa, eikä kukaan häiritse. Yleensä. Näitä poikkeuksia silti löytyy..
Eikä ihme, että sitä on tullut pikkasen vainoharhaiseksi kun tuntemattomat ukot rupee tekemään tuttavuutta tai tulee suomalaisen intimiteettiympyrän sisään, jättämättä hajurakoa.

4 kommenttia:

  1. sä saat ulkomaalaiset kimppuun, minä Maunulan pummit :) Hyvä diili!

    VastaaPoista
  2. :D ihanasti kirjotettu, ihan hulvatonta tarinaa! Mä tosin oon jäänyt joskus pois aiemmin paetakseni vastaavaa tilannetta, tosin sillon on ollu kysymys jostain (hullusta) suomalaisesta.=P

    VastaaPoista
  3. Hitsi Annika, sattui ihan mahaan (vatsalihaksiin, löysin ne absolution tunnilta 3 päivää sitten) kun luin ja oli pakko nauraa sun sisäisille "freak" ajatuksille :D

    VastaaPoista