2. kesäkuuta 2011

tyhjä olo

On ihan erikoinen fiilis nyt kun kaikki koulutyöt Aberdeenin yliopistossa on viimein ohi. Olin viimeisen kokeen jälkeen ihan puhki ja väsynyt. Olisin voinut varustautua espanjan suulliseen kokeeseen ehkä vähän paremmin. Noin tunti ennen koetta iski paniikki kun yritin pitää itselleni kotona esitelmää, eikä siitä tullut mitään. Mua otti päähän, että arvioimassa ja kuuntelemassa oli kaksi proffaa, joista kumpikaan ei oikeasti ole kielten opettaja (koko koe kuitenkin äänitettiin ja sen arvio varmasti myös joku pätevämpi heppu, toivottavasti).Toinen on höppänä espanjalainen nainen, se samainen, joka on koko kevään kärsinyt masennuksesta ja peruuttanut tuntinsa. Toinen on ääliö brittimies, jota ei vois vähempää kiinnostaa yhtään mikään. Yritä siinä sitten vakuuttavasti pitää esitelmää kuin toinen haahuilee muilla mailla kattellen kattoon ja toisella on naamalla säikähtänyt ilme. Jännitin paljon enemmän kuin osasin etukäteen kuvitella.

arpillerat on tälläsiä käsitöitä, joita chileläiset naiset tekivät Pinochetiltä salassa

Koe toteutettiin niin, että etukäteen piti valmistella kaksi 15 min esitelmää valitsemistaan aiheista (molempien piti liittyä jotenkin hispanic worldiin). Helpottaakseni työtaakkaa päätin tietenkin puhua Guatemalan ihmisoikeustilanteesta (koska olin kirjoittanut ja esitelmöinyt siitä englanniksi kvsuhteiden kurssille) ja toiseksi vaihtoehdoksi valitsin Pinochetin aikaisen Chilen ja arpilleras taideteokset (josta olin esitelmöinyt Chile kurssilla). Kokeen alussa opettajat sitten valitsivat kummasta haluavat kuulla ja päätyivät Guatemalaan. Mun esitelmän jälkeen tarkoitus oli, että opettajat kyselevät vielä 5min aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja sitten toiset 5min rupatellaan niitä näitä. Proffan mailissa, jossa oli ohjeita kokeeseen sanottiin näin: "all examiners involved in the process have always made sure that you can shine during the session, that is part and parcel of our tasks as examiners".Bullshittiä! Ääliö britti, joka on kuulunut inhokkiproffiini jo ensimmäisestä vuodesta lähtien rupesi tietenkiin kyselemään typeriä ja vaikeita teoreettisia kysymyksiä, johon en osannut ollenkaan vastata. Tiedän, että kokeen sisältöä ei arvioida, joten voit puhua vaikka mitä "shaittia", mutta silti mua otti aivoon. Rentorupattelu-aika juteltiin mun tulevaisuuden suunnitelmista ja toissa vuoden vaihtoajasta Argentiinassa.

näitä käsitöitä salakuljetettiin ulkomaille ja ne toimivat naisten avunhuutona diktatuurin aikana 
Loppujen lopuksi yritän uskotella itselleni, että koe meni suht hyvin. Opettajien kasvoista oli todella vaikea päätellä yhtään mitään, varsinkin kun tuntui siltä, että toinen ei edes kuunnellut. Kokeen jälkeen menin kuitenkin kahvittelemaan kaverin luo ja antamaan vinkkejä suulliseen kokeeseen, joka hänellä oli vasta seuraavana päivänä edessä.

Nyt yritän pakkailla vähän kamoja kasaan ja parin tunnin päästä lähden hipsimään juna-asemalle päin.. tietenkin Aberdeenissä on tänään +19 ja aurinko paistaa, kun meinaan istua koko iltapäivän junassa. Mutta, it's still sunshine, eipä tartte raahautua juna-asemalle vesisateessa! ;)

2 kommenttia: