5. lokakuuta 2011

Le Havre


Näin ensimmäistä kertaa Kaurismäen elokuvan. Käytiin tänään äidin kanssa katsomassa Le Havre. Täytyy kyllä myöntää, että olin erittäin positiivisesti yllättynyt tästä kokemuksesta. Olen pitkään miettinyt, että olisiko jo aika katsoa joku Kaurismäen kuuluisista ja paljon puhutuista tekeleistä, vaikka toisaalta olen jostain syystä myös vierastanut ja karsastanut niiden katsomista.

Tämä leffa kertoo söpön tarinan tuosta ylläolevasta hyväntahtoisesta ranskalaisesta miehestä ja laittomista maahanmuuttajista ranskalaisessa satamakaupungissa. Kuvaus on vaikuttavaa, sillä monesta rumasta asiasta on saatu nättiä. Aluksi tulee sellainen käsitys, että tarina sijoittuu johonkin 60-luvulle, kunnes käykin ilmi, että kyseessä on tämä vuosituhat. Leffa vie hyvin mukanaan, vaikka jotkut kohtaukset jää vähän pliisuiksi ja lapsellisiksi. Nautin taas hurjasti ranskan kielen kuuntelemisesta ja sain innostuksen oppia sitä lisää. Toinen suomalainen naisnäyttelijä puhui niin epäaidosti, että pahaa teki. En osannut päättää, oliko tarkoitus, että hän esittää vähän vajaata vai mistä oikein oli kyse. Suosittelen silti tämän katsomista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti