24. huhtikuuta 2012

Amerikan valloittajat on vihamiehiä -ja muuta propagandaa

En ole vielä muuttamassa blogiani poliittiseen raportointiin keskittyväksi kanavaksi, mutta ehkä tätä lukiessa voitte kuvitella kuinka äimän käkenä ja monttu auki olen harvase päivä kuunnellessani näitä juttuja, jotka ovat monelle argentiinalaiselle arkipäivää. 

Voisin veikata ja melkein väittää, että 90 % argentiinalaisista on eurooppalaisten jälkeläisiä. Suurin osa on espanjalais-italialaisia tai muita puolalais-britti-saksalais-espanjalais-ukrainalais-sekoituksia. Sen takia argentiinalaisia kutsutaan usein Etelä-Amerikan eurooppalaisimmaksi kansaksi. Erittäin harvalla on yhtään todellista "alkuperäistä" verta suonissaan ja monet mun ikäiset ovat vasta toisen polven argentiinalaisia. Silti yleisen mielipiteen mukaan espanjalaiset ovat niitä vihollisia, jotka veivät eteläamerikkalaisten rikkaudet ja sortivat alkuperäiskansaa (vähän kärjistettynä). Eurooppalaiset haluavat vain hallita manteretta jatkaen siirtomaavalta-aikaansa. Tämä ajatus on taas ollut pinnalla viimeisten viikkojen aikana..

Sillä kuten jo aiemmin varoittelin, niin niinhän siinä sitten kävi, että presidentti Cristina päätti toteuttaa uhkauksensa ja kansallistaa espanjalaisomistuksessa olevan öljy-yhtiön -kuten jopa suomalaisista uutisista on saattanut lukea. Tosiasiassa maan kongressissa äänestetään presidentin lakiesityksestä kansallistaa yritys vasta tällä viikolla. Ja suosio argentiinalaisten keskuudessa kasvaa. Kukaan ei enää muista varapresidentin takana riepuvaa korruptio- ja hyväveli-skandaalia koska meidän öljy on nyt meidän öljyä, eikä enää espanjalaisten hyväksikäyttäjien, jotka tulevat tänne lyömään rahoiksi meidän rakkaat luonnonvaramme. Yli 70 % argentiinalaisista kannattaa tätä viimeistä presidentin kansallistamiskäännettä. Presidentti voi siis nukkua yönsä rauhassa, kunhan nukkuu Argentiinan maankamaralla. 

Kaikki paikat on jo täynnä propagandaa. Presidentin palatsin, Casa Rosadan youtube-kanava on viime päivien aikana julkaissut jo monta mainosvideota aiheesta "YPF on Argentiina". Tässä esimerkkinä yksi, joka lopuksi julistaa, että "ahora es tuya" (nyt se on sinun), viitaten siis YPF -yhtiöön. 


Paikalliset oikeuttavat kansallistamisen muuan muassa sillä perusteella, että yhtiö ei ole investoinut Argentiinaan tarpeeksi, vaan jakanut lähes kaikki voittonsa osakkailleen. Tämä on johtanut siihen, että muutaman viime vuoden aikana Argentiinasta on tullut kaasu- ja öljyriippuvainen, vaikka käytännössä maa pystyisi omavaraisuuteen.

Jalkakäytävät on jo kuvitettu uuteen uskoon!

Täältä etelästä löytyy kyllä myös muita mielenkiintoisia uutisia..

Kuulin viime viikolla, että täällä mitataan inflaatiota esimerkiksi kuluttajahintoja seuraamalla. Kerran kuukaudessa tsekataan kuinka paljon maksaa "kauppakori" täynnä perushyödykkeitä ja ei-niin-perus-hyödykkeitä, kuten Mäkin Big Mac -ateria. Tähän niin sanottuun kauppakoriin kuuluu ilmeisesti lähes pari sataa tuotetta, eikä vaan yksi litra maitoa vaan yksi tietty litra maitoa. Hallitus on tehnyt mielenkiintoisen sopimuksen tuottajien kanssa, nimittäin tähän kauppakoriin kuuluvien tuotteiden hinnat on sovittu ja hallinnassa, jottei inflaatio näkyisi. Sen vuoksi saatoin muutama viikko sitten ihmetellä minkä ihmeen takia Mc Donaldsissa Bic Mac -ateriaa maksaa vain 20 pesoa (vajaa 4 euroa) kun kaikki muut ateriat ovat vähintään 30 pesoa ja enemmän. No sen takia, että Bic Mac -ateria kuuluu inflaatio-ruokakoriin, eikä Mäkki itse päätä sen hintaa. Mitäköhän hallitus antaa tästä sovittelusta vastineeksi?

Eilen kuuntelin parin nuoren naisen (kolmekymppisen) tarinoita argentiinalaisen opettajan arjesta. Heidän täytyy "saalistaa" tunteja eri kouluista ja parhaimmillaan juosta pää kolmantena jalkana koulusta toiseen opettamaan saman päivän aikana. Suurin osa on töissä vähintäänkin kolmessa eri koulussa, jotta palkka olisi edes jonkinlainen. Täällä koulua käydää aamu- ja iltavuorossa, joten parhaimmillaan opettajat työskentelevät ensin aamulla 7:30-14:00 välillä ja sitten iltapäivällä suunnilleen klo 16:00-20:00 välillä saadakseen tarpeeksi opetustunteja. Eikä siinä vielä kaikki. Syrjäseiduille ei välttämättä kulje busseja sopivaan kellonaikaan, tai ollenkaan, joten opettajat joutuvat liftaamaan töihin ja takaisin! Liftaamaan!

Uutisissa näytettiin pätkä presidentin puheesta, jossa hän uhmaa espanjalaisia ja vakuuttaa, että heidän ei jatkossa tarvitse ostaa biodieseliään Argentiinasta, jos ei miellytä. Puheen lopuksi pressa herkistyy ja kertoo aikovansa viedä edesmenneen miehensä (entinen presidentti) mausoleumiin lakiesityksen YPF:n kansallistamisesta -koska hänen miehensä kuulemma aina unelmoi yhtiön joskus kuuluvan argentiinalaisille. Samoin haudalle päätyy Racing -pelipaita, siis fudisjoukkueen, jonka fani expresidentti tunnetusti oli. Tämä kaikki silmät itkusta punaisena. Jostain syystä joka puheessa hän viittaa vähintään kerran edesmenneeseen mieheensä.

Katutaidetta: Presidenttiparilta tippui kuulemma naamio.

P.S. Ketään ei varmaan enää kiinnosta yerba-kriisi, mutta viikonloppuna kun kävin kaupassa hyllyn reunassa oli sama kyltti "max. 1kg per asiakas", mutta hyllystä löytyi vain 2 kg paketteja. Hihi.

8 kommenttia:

  1. Uh, taas kerran samoja asioita olen äimistellyt Dommarissa tuon kauppakorin suhteen...

    Niin ja opettajilla meno oli välillä niin hurjaa, että yhdellä opettajallani oli tunnit samanaikaisesti kahdessa eri yliopistossa! Hän siis vaihtoi joskus jopa kesken tunnin yliopistolta toiselle ja oli tietenkin joskus tulematta ollenkaan... ihan kreisiä.. "Señores, vengo en "media" hora!!" Enää en voi kuin nauraa, mutta eipä se silloin kyllä naurattanut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ai sielläkin? :) Voi vitsit.. ehkä toi kauppakori -ongelmakin on aikalailla lattarityyli. Tuntuu ihan uskomattomalta, että hintojen sopiminen voi olla laissa sallittua.. mutta toisaalta kyllä täällä hallinto tuntuu tekevän vaikka mitä laittomuuksia.

      Kai niiden opettajienkin on pakko ruokaa kotiin kantaa.. ja hädässä kaikki on sallittua! Uskomatonta.

      Poista
  2. Mä oon aina ihan kysymysmerkkinä kun luen näitä sun Argentiina-postauksia! Miten voi olla ees mahdollista... Millon Argentiinassa on muuten seuraavat presidentin vaalit, onko toivoa näkyvissä? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä arvelin, että sä ainakin varmaan jaksat lukea näitä! :) Mä en tiedä missä vaiheessa tää maa on aloittanut uuden alamäen ja onko täällä ollut tällaista jo 2005, mutta olen vaan ollut liian sinisilmäinen ja nuori tajuamaan todellisuutta. :)

      Valitettavasti Cristina aloitti toisen nelivuotiskautensa vasta joulukuussa, joten seuraavat vaalit on loppuvuodesta 2015. Tämän hetkisen lain mukaan hän ei voi enää kolmatta kertaa tulla valituksi, mutta onhan tässä aikaa tehdä lakimuutoksia! ;)

      Poista
  3. Aika jännä, että noin moni argentiinalainen kannattaisi YPF:n kansallistamista! Mitä olen miehen sukulaisten kanssa jutellut, niin eivät voi sietää Cristinan hallintoa.

    Monet argentiinalaiset opettajat käyvät tosiaan pitämässä tunteja eri kouluissa. Tämä sama jatkuu vielä yliopistonkin puolella. Ainakin Buenos Airesissa monet opettavat sekä UBA:ssa että jossain yksityisessä.

    Just muuten miehen kanssa mietittiin pari päivää sitten, mitäköhän Big Mac-ateria maksaa! :D Sitä on ollut hyvä vertailla vuosien varrella samoin kuin esim. leffalipun hintaa.

    Tuosta yerba-kriisistä tuli mieleen...löytyykö sun mielestä muita tuotteita hyvin kaupoista vai näkyykö tuontirajoituksen vaikutus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomattominta onkin, että olen tavannut ehkä yhden argentiinalaisen, joka tunnustaa kannattavansa Cristinaa. Miten ihmeessä hän kuitenkin sai yli 50 % äänistä? :)
      Luulen, että suurin osa argentiinalaisista pitää YPF:n kansallistamista hyvänä ideana, mutta kaikki eivät suinkaan pidä presidentin tapaa hoitaa asioita väkipakolla täysin oikeutettuna. YPF-Repsolin hallinto kirjaimellisesti "ajettiin ulos" toimistosta heti presidentin kansallistamispuheen aikana.

      Bic Mac-ateria on nykyään 20 pesoa ja täällä Bahíassa arki-iltana leffalipusta maksoimme viime viikolla myös 20. Sunnuntai-illan pikavisiitti huoltsikalle ostamaan suklaata olikin 53 pesoa (2 coflerin suklaalevyä ja 2 alfajorea). :)

      Luin uutisotsikon, jonka mukaan tuontirajoitusten vaikutus näkyy jo arjessa, mutta me emme vielä toistaiseksi ole kyllä huomanneet mitään. Ruokakaupoissa ei rajoitukset ainakaan näy kun täällä on niin paljon paikallista tuotantoa.

      Poista
  4. Näin hieman ohi topicin tulin vain toteamaan että ihana kun kirjotat oikeistakin asioista. vaikea löytää nykyään blogia, jossa on asiasisältöä, ilman että blogi olisi pelkkä politiikka tai talousblogi. ja kirjota vaan tulevaisuudessakin yerba-kriisistä (terveisin yerba addikti joka toivoo ettei yerba poistu länsimaiden kaupanhyllyltä=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! Kiva tietää, että ruudun takana on joku, joka jaksaa lukea ja ihmetellä näitä juttuja mun kanssa. Täällä yerba-tilanne ei ole yhtään parantunut, toivottavasti teillä on kunnon varastot! :)

      Poista