13. toukokuuta 2012

jänniä aikoja, jänniä metroja ja parempia päiviä

Loppuviikko oli onneksi paljon parempi kun mitä viikon ensimmäinen päivä antoi ymmärtää. Taistelut hissien kanssa tosin jatkuvat. Mulle selvisi, että tässä talossa on vielä niiden neljän normihissin lisäksi kaksi "palveluhissiä", jotka on ilmeisesti tarkoitettu muun muassa roskien tyhjentämiseen. (Meidän "talkkari" tai "ovivahti" siis kerää roskat joka kerroksesta, me heitetään ne vaan tuohon oman kerroksen roskishuoneeseen. -Kiva varmaan kerätä roskat 24 kerroksesta!) No nyt viime päivinä myöskään nämä palveluhissit eivät ole olleet toiminnassa, koska muutenhan niitäkin voisi hätäpäissään käyttää. Mutta se siitä. Totesin tänään, että jos ei muuta, niin toivottavasti mun pinna kasvaa näiden neljän kuukauden aikana. 

Täällä eletään kuitenkin muutenkin aika jänniä aikoja, koska mun cuñada (herra N:n veljen vaimo) synnyttää ihan näinä päivinä. Tässä viimeisen kuukauden ajan vauvan on ollut tarkoitus tulla maailmaan "ihan näinä päivinä". Mutta kohta aika loppuu, niin että vauvan on vaan pakko tulla ulos. Kauhean jännää! Joka päivä odotan sitä puhelua, että nyt se on täällä. Entistä jännemmän tästä kaikesta tekee se, että kukaan ei vielä tiedä vauvan sukupuolta.

Viikolla tapasin lähes kolmen vuoden jälkeen yhden pariisilaisen kaverin. Tutustuin Liliin Kanadan vaihtovuoden aikana ja viimeksi tosiaan nähtiin mun päivän välilaskun aikana Pariisissa kesällä 2009. Tässä yksi päivä tajusin facebookin ansiosta, että ollaanpa muuten asukkeja samassa kaupungissa. Aika hassua. Lilin isä on argentiinalainen ja Lili on tullut ettimään töitä Buenos Airesista, kuulemma "Euroopan talouskriisiä pakoon". Ei olla oltu missään yhteydessä tuon Pariisin rendevuun jälkeen. Käytiin kuitenkin töiden jälkeen "yksillä" ja istuttiin muutaman tunnin ajan terassilla nauttimassa viimeisistä lämpimistä hetkistä. 

Samana iltapäivänä näin ensimmäisen ryöstön ihan livenä. Kuuluisan Havanna -kahvilan yhdessä pisteessä oli vilinää kun käveltiin siitä ohi. Yhtäkkiä joku nuori mies lähti kauheeta vauhtia juoksemaan tuli pehvan alla ja samantien kahvilan kaksi (!) tarjoilijaa juoksee varkaan perään. Tarjoilijat juoksivatkin hurjaa vauhtia ja olisivat pian saavuttaneet tämän rötöstelijän, ellei sillä olisi ollut kaveri mopon kanssa odottamassa puolen korttelin päässä. Sinne meni! Eikä mulle selvinnyt, että mikä meni.. mutta kahvilan terassilla seisoi pari pukumiestä hölmistyneen näköisenä ehkä yhtä kännykkään tai lompakkoa kevyempänä. Olin aika ällikällä lyöty kun pääsin seuraamaan tollasta tilannetta ihan vierestä. Sitä koko ajan varoitellaan varkauksista ja kadulla kävelen sormet tiukasti laukun ympärillä, mutta nähdä tuollainen livenä on ihan eri juttu. Mua vähän ärsyttää se, että en tiedä olenko liian varovainen. En viisit lähteä kotoa visa electron laukussa, vaan jätän sen aina kotiin, ellen ole menossa nostamaan rahaa pankista. En myöskään välttämättä uskalla ottaa kameraa turhaa mukaan ja sitten myöhemmin mua harmittaa, että olen jättänyt sen kotiin. Jos joku multa meinaa jotain ryöstää tänä aikana, niin oikeastaan toivoisin, että se olisi tuo paska Nokian kännykkä, josta on ollut alusta asti vain harmia. Se oli ensimmäisten kuukausien aikana useaan kertaan huollossa. En varmaan blogissa kertonut, että ensimmäisten neljän päivän aikana Argentiinassa se sai aikaan 420 erkin laskun laukun pohjalla, ihan ittestään. Onneksi vahingossa vaihdoin siihen heti neljäntenä päivänä paikallisen simkortin. Tenía ganas de conectarse al internet.. sen taisi tehdä mieli yrittää päästä nettiin, ihan 3G -verkkoon. Saunalahden mieliksi. 

Tällä viikolla meillä oli töissä eräänlainen virkistyspäivä. Lähdettiin koko konkka ronkka Buenos Airesin Puerto Madero -satamasta sellaisella laivalla kun Humberto M seilailemaan Río de la Plata -jokea (kuulemma maailman levein joki!) pitkin ja nautittiin lounas siinä samalla. No sinäkään päivänä mulla ei tietenkään ollut kameraa mukana. Typerää! Ruoka oli kuitenkin erittäin maukasta.

Yksi viikon kohokohdista sattui perjantaina iltapäivällä ja tänään lauantaina vielä uudestaan. Ensimmäistä kertaa Nicon veljen kämpiltä kotiin tullessa päätettiin ottaa metro -jota kutsutaan paikallisittain subteksi. En voinut uskoa silmiäni kun paikalle suhahti puinen metro! Se oli aivan mahtava. Kuulin tänään, että se on ihan alkuperäisiä Buenos Airesin metroja, vuodelta 1913. Siinä on hienot puiset penkit, sisällä ei kuule edes omia ajatuksiaan, vaunut kilisee ja kolisee ja samalla lamput välkehtii. Siinä on oikeaa huvipuiston kummitusjunan tunnelmaa. Ja tämä 99-vuotias metro tuoksuu vähän kuin Linnanmäen vanha vuoristorata. Wau! Eikä mulla tietenkään ollut kameraa mukana. Arrggghh.

Tästä tuli nyt aika sekavaa juttua, mutta täällä Bairesissa on kuitenkin kaikki aika hyvin. Ilmat on pikkasen viilentyneet, koska enää tänään ei kello 8 aamulla mittari (tai ipad) näyttänyt +18 astetta. Mua harmittaa, että olen ihan ulapalla lätkän MM-kisoista. Aikaeron takia olen viikolla matsien aikaan töissä, joten en ole nähnyt vielä yhtäkään kokonaista matsia. Hyvää viikonlopun jatkoa Suomeen ja muuallekin maailmalle!

10 kommenttia:

  1. Oioi toi puinen metrovaunu kuulostaa ihanalta!

    Ite otan kyllä ihan AINA kameran mukaan vaikka miten vaarallisella paikalla liikkuisin, se kamera on kuitenkin käyttöä varten ja harvemmin se suoraan kädestä lähtee yhtään missään. ;) Ja kun ei oo kädessä niin kunhan on piilossa laukussa eikä näkösällä, ei jätä kahvilassa pöydälle lojumaan yms...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, no niin pitäisikin tehdä.. varsinkin kun mulla ei edes ole mitään superkameraa, vaan yli 3v vanha pokkari.. haha :)

      Poista
    2. :D On rikos jättää se kamera kotiin!

      Poista
  2. Se vanha metro on kyllä tosi tunnelmallinen! Tuntuu melkein kummitusjunalta, kun valot välillä sammuvat hetkeksi ja kuuluu kauhea kolina.

    Mun on pitänytkin kysyä sulta turvallisuustilanteesta. Joka paikassa varoitetaan, että Argentiinassa rikollisuus on lisääntynyt ja jos erehtyy lukemaan paikallisia sanomalehtia, niin tulee sellainen olo, että ei tekisi mieli edes matkustaa sinne. Kun olin ekoja kertoja Argentiinassa olin ihan ylivarovainen ja jätin kaikki korut ja rahat aina asunnolle. Viime matkoilla en ole enää ollut niin tarkka, vaikka varmaan olisi hyvä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on loistava. Sain napattua pari kuvaakin siitä jo!

      Turvallisuustilannetta mun on aika vaikea kommentoida. Mulle ei tosiaan ikinä ole tapahtunut mitään (kop, kop), enkä ole joutunut edes uhkaavaan tilanteeseen. Täällä sanotaan, että rikollisuus on kasvanut, varsinkin turistien keskuudessa. Kuulemma helmikuussa joku ranskalainen mies puukotettiin kuoliaaksi plaza San Martinilla aamulla ihmishälinässä. Mutta ilmeisesti kyseessä oli joku luontokuvaaja, ja epäilen, ettei hän mielellään antanut kameraansa ja ehkä sen takia kävi huonosti. En mä viitsi kovin suuren rahamäärän kanssa liikkua, mutta toisaalta kaikki on niin kallista, että pakko niitä satasia on olla mukana useampi! :) Mutta all in all, ei täällä normipaikoissa päivällä tartte mitään pelätä. Eikä illallakaan. Varsinkin kun liikkuu porukassa ja osaa välttää niitä "pahoja alueita", joita mä en vielä kaikkia ehkä tunne.

      Poista
  3. Oioi, kuulostaa kivalta (kaikki muu paitsi toi ryöstely) :P Ois kivaa nähdä kyl vähän buenos aires -kuvia :) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, mä rupeen heti paremmaksi kirjeenvaihtajaksi, ihan kuvien kera! :)

      Poista
  4. Ei tossa merkityksettömässä Skoda cupissa ole mitään nähtävää. On hyvin kuvaavaa että Suomi ei saa mitään aikaseks Kazakstania vastaan, jossa on noin 1000 täysikästä kiekonpelaajaa. Tän lisäks Kanukit käy öisin yökerhoissa ja iltasin vie mm Suomen maailmanmestareita ku litran mittaa.

    VastaaPoista
  5. Mun kaverille kÄvi sillai että sen (surkea vanha) nokia varastettiin ihan sen kädestä kun se oli lähettämässä viestiä kadulla! Joku fillaroi siitä ohitse ja sieppasi samalla kännykän hänen kädestään. Ooops, että sillai, mutta oon kyllä ihan samaa mieltä että kamera on käyttöä varten niin kaikki sitä on sitten tarve roudaillakin joka paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niitä kuulemma tapahtuu täällä aika usein, tuollaisia kännykkävarkauksia suoraan kädestä. Pitääkin ruveta useammin tekstaamaan kadulla kävellessä! ;)
      Oot ihan oikeassa, mikäs sen typerämpää kun jättää kamera kotiin ja sitten voivotella mitä kaikkea olisi voinut kuvata. :)

      Poista