2. lokakuuta 2013

Isn't it ironic, don't you think?

En voi sanoa olleeni jo ihan pienestä pitäen kiinnostunut Latinalaisesta Amerikasta, enkä varmaan ollut kuullutkaan Argentiinasta tai Chilestä ennen kuin tutustuin samanikäisiin kavereihin asuessani perheeni kanssa ulkomailla. Muistan äitini näyttäneen kirjoitusalustan kartasta ystävälleni Alejandralle missä Helsinki on ja miten kaukana se on Punta Arenasista, Etelä-Chilestä, mistä kaverini oli kotoisin. Onneksi barbie-leikit tunnettiin jo silloin ympäri maailman.

Kun sitten päädyin lukioikäisenä vaihto-oppilaaksi Argentiinaan, alkoi ihan uusi aikakausi. Olen aiemmin kirjoitellut vähän kuinka edes päädyin sinne, joten ei siitä sen enempää. On kuitenkin olemassa tällainen sanonta:

La vida de los humanos tiene dos partes. La de antes de viajar a la Argentina y la de después. El que va, ya no vuelve, porque aunque vuelva, queda atrapado allí para siempre.

Vapaa käännös: Ihmiselämällä on kaksi osaa. Yksi ennen Argentiinaan matkaamista ja toinen sen jälkeen. Hän, joka menee, ei palaa, koska vaikka hän palaisi, hän jää loukkuun sinne ikuisesti.

Ja se on aivan totta. Ainakin minun kohdallani. Siitä alkoi minun elämässäni aivan uusi vaihe, rakkaus Argentiinaa kohtaan, mutta myös yhä suurempi kiinnostus Latinalaiseen Amerikkaan. Siitä lähtien on elämä kuljettanut muutamaan kertaan Argentiinaan uudestaan ja vähän on naapurimaissakin tullut pyörittyä, vaikka vain lyhyempia jaksoja. Niin opiskelut kuin työkuviotkin ovat osaltaan liittyneet tavalla tai toisella Lattareihin.

Mutta, lattareiden ohella olen aina ollut kiinnostunut Lähi-idästä ja arabian kielestä. Arabian kielen opiskelut olen aloittanut jopa kolmeen kertaan viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana. Juuri tämän takia päädyin myös loppujen lopuksi tämän taulukon tehtyä opiskelemaan Barcelonaan ihan vain "Kansainvälisiä Suhteita" enkä mitään erityisesti lattareihin erikoistuvaa maisteria. Nimenomaan pitääkseni ovet avoinna muillekin vaihtoehdoille.

Ja kuinkas sitten kävikään. Eteen tuli harjoittelupaikka, johon kuuluu pakollinen kuukauden oleskelu Guatemalassa. Missäs muualla kuin just siellä lattareissa. Vaikka tällä kertaa Väli-Amerikassa. Olen ihan jättimäisen innoissani, vaikka samalla hieman epäröin esimerkiksi tämän pienen valtion turvallisuutta. Juttu on kuitenkin niin, että marraskuun tulen viettämään Atlantin toisella puolen. Näin se elämä kuljettaa.

Kuvat 1 & 2.

Olen jo useiden vuosien ajan ollut hurjan kiinnostunut nimenomaan Guatemalasta ja halunnut matkustaa sinne joku päivä. Vuosien varrella useita koulutöitä (vaikkakin ihmisoikeusrikkomuksista ja rikollisjengeistä) on tullut tehtyä kyseisestä maasta. Nyt saan aivan loistavan tilaisuuden tutustua Guatemalaan, eikä pelkästään turistin näkökulmasta. Jos joku vielä muistaa viime kevään "yhteisiä suunnitelmia tulevaisuudelle" -postauksen, mainittakoon että yksi niistä 92 suunnitelmasta oli "juoda guatemalalaista kahvia Guatemalassa". Vielä jää nähtäväksi pääsenkö juomaan sitä kahvia yksin vai yhdessä Nicon kanssa.

Tarkoitus oli ilmoittautua jälleen kerran arabian kielen tunneille täällä Barcelonassa, mutta kaikki kurssit alkavat vasta nyt lokakuun toisella viikolla ja tulisin olemaan poissa kuukauden verran, joten koko lukukauden kurssista maksaminen tuntuu järjettömältä. Sitä paitsi, kyseessä on sen verran vaativa kieli, ettei kuukauden poissaololla paljon opita.

Arabia saa nyt jälleen odottaa, ja jatkaa sitä jo neljäksi vuodeksi muodostunutta opiskelutaukoa. Seuraavaksi (jo kuukauden päästä!) on vuorossa paluu Atlantin toiselle puolelle, aivan uuteen maailmaan. Jos jotain olen elämältä oppinut, niin ainakin sen, että aina ei mene niin kuin suunnittelee, vaan voi mennä vielä paremmin. Sen takia ei kai kannata liikaa suunnitellakaan.

P.S. Kuka tahansa tuolla kulmilla liikkunut tai muuten vaan tietäväinen voi jättää vinkkejä kommenttiboksiin. Kiitos.

20 kommenttia:

  1. Ihan sika siisti juttu tämä kyllä!! Muakin on himottanut viime vuosina hirveästi toi Väli-Amerikka, varsinkin trooppisen ilmaston takia. Saa nähdä millonkohan ite pääsen sinne suunnalle. Oon kade! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin muakin. Tällä kertaa tuskin ehdin alueella kuitenkaan sen enempää seikkailemaan. Oon kyllä innoissani. Guatemala!

      Poista
  2. Ystäväni poikineen teki patikkaretken Guatemalassa viime talvena ja heillä ei ainakaan ollut minkäänlaisia ikäviä kokemuksia. Ja sieltä saamani kahvi oli tosi hyvää!
    Mahtavaa harjoittelukuukautta Guatemalassa ja varmaankin näemme kuvia sieltä sitten täällä blogissa.
    Arabian kieli on kyllä huisin vaikeaa;opiskelin sitä Suomessa ja täällä mulla on joitakin oppikirjoja ja naapurina eläkkeellä oleva arabiankielen opettaja.Mutta vaikea kieli se on ja olen melkein unohtanut kaiken oppimani vaikka täällä voisin sitä helposti käyttääkin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ihan varmasti kuvia tulee näkymään täällä, ellei kameraa varasteta heti kättelyssä. ;)
      Mua niin harmittaa, etten ole pystynyt aktiivisesti jatkaan arabian kielen opiskelua ikinä vaan aina tulee tauko syystä tai toisesta. Ehkä vielä joskus.

      Poista
  3. Wow, kuulostaa upealta!:) Innolla odotan postauksia Guatemalasta päin. Itsekin tein siitä viime vuonna pienoisen tutkimusesseen Latin American Politics kurssilla. Mun blogista muuten löytyy sulle pieni haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, eiköhän sellaisia postauksia tule. Ihan varmasti. Ainakin viikonloppuisin olisi tarkoitus päästä jotain näkemäänkin, toimiston lisäksi :)
      Kiitos vielä haasteesta!

      Poista
  4. "Jos jotain olen elämältä oppinut, niin ainakin sen, että aina ei mene niin kuin suunnittelee, vaan voi mennä vielä paremmin." -> mahtavasti sanottu! Taidan pistää tän ylös lapulle niin että näen sen joka päivä. Näinhän se nimittäin on, ja ihanan positiivinen elämänasenne! :)

    Guatemalassa en oo käynyt, mutta Costa Ricassa piipahdin muutaman viikon verran vuonna 2010. Toisaalta sen perusteella maasta ei voi sanoa mitään, koska CR on ainakin puheiden mukaan turvallisin ja länsimaistunein Väli-Amerikan maista - silti varsinkin pääkaupunki on turvattomampi kuin Argentiina tai Uruguay.

    Jään myös innokkaasti odottamaan postauksia Väli-Amerikasta ja harjoittelupaikasta olisi myös kiva tietää lisää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko välillä yrittää olla positiivinen, sitä on niin helppo lannistua. Vaikka tässä kyseisessä uutisessa ei mitään lannistumisen aihetta olekaan. Lähinnä sen tuomat tappelut koulun kanssa, mitä tulee työsoppariin ja sellaiseen. Mutta ei siitä sen enempää.

      En tunne Väli-Amerikkaa ollenkaan, mutta tiedän, että maat ovat hyvin erilaisia. Costa Rica on ihan eri maata kuin muut naapurit.

      Poista
  5. Amerikkojen neljä C:tä joissa julkinen terveydenhoito toimii kuulemma parhaiten: Canada, Cuba, Costa Rica ja Chile. Todella kaukainen huomio vain Nanan kommentin inspiroimana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Kiitos kommentista kuitenkiN! :)

      Poista
  6. Mahtavia uutisia, onnea! Ja onhan mulla tässä innostuksessa vähän oma lehmä ojassa, sillä odotan malttamattomana kuvia ja juttuja Guatemalasta :)

    Saana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saana. Toivottavasti sieltä olisi sitten mahdollisimman paljon hyviä ja kauniita juttuja kerrottavana. :)

      Poista
  7. Mahtavaa, onnittelut tasta mahdollisuudesta, Guatemala on varmasti mielenkiintoinen paikka, postauksia odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petra! Guatemala vaikuttaa ainakin todella mielenkiintoiselta paikalta.

      Poista
  8. Tämä on kyllä hieno mahdollisuus ja sulla tulee varmasti hieno kuukausi toisella puolella Atlanttia! Ja tietysti kiva meille sitten päästä lukemaan postauksia sieltä :)

    VastaaPoista
  9. Wau. Onnea upeasta harjoittelupaikasta! :) Kuulostaa tosi mahtavalta mahdollisuudelta ja ihan innolla kyllä luen juttuja Guatemalasta käsin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riia. Innolla kyllä odotan sinne pääsyä itekin :)

      Poista
  10. Onnittelut harjoittelupaikasta! Itse en ole koskaan käynyt Väli-Amerikassa, niin mielenkiinnolla odotan sun postauksia :)

    Hieno tuo sanonta Argentiinasta! Ainakin itseeni se pätee hyvin. Joku kaveri on joskus sanonut, että olenkohan syntynyt edellisessä elämässäni Etelä-Amerikkaan, vai mistä niin vahva kiinnostus on tullut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Toivottavasti saan mielenkiintoisia postauksia aikaseksi :)

      Toi sanonta on mun mielestä ihan mahtava. Ekan kerran kuulin sen jo vuosia sitten, mutten tiedä mistä se on alunperin tullut.. googlaamallakaan en enää lähdettä löytänyt!

      Poista