24. marraskuuta 2013

Havaintoja Guatemala citystä

Tänään oli ensimmäinen päivä koko marraskuun aikana kun ei tarvinnut herätä herätyskellon ääneen. Se voi kuulostaa jollekin ihan normaalille, mutta mun tapauksessa näin ei missään nimessä ole. Kaksi ensimmäistä viikonloppua Guatemalassa ollaan oltu reissussa ja herätty joko aamuneljältä lentokoneeseen tai aamuviideltä kattelemaan auringonnousua. Tänä viikonloppuna päätettiin ihan suosiolla jäädä Guatemala Cityyn ottamaan rennosti ja tekemään töitä. Kotiinpaluuseen on enää viikko aikaa ja vielä paljon on tekemättä -siis mitä tulee töihin. Rankka viikko edessä, eikä se lopu Barcelonaan palatessa. Tänään oli siis hyvä suunnata keskustan markkinoille, nauttia muutaman tunnin siesta ja vain hengata. Näin ollen ajattelin kertoilla umpimähkäisiä ajatuksia kolmen Guatemalassa vietetyn viikon jälkeen. Pahoittelut huonolaatuisista kuvista, jotka on otettu ikivanhalla pokkarilla ja osa taksin ikkunan läpi.

Kuten jo aiemmin mainitsin, aseita näkyy katukuvassa paaaljon. Olin lukenut siitä etukäteen, mutten osannut kuvitella ihan tällaista todellisuutta. Kuinka monta asetta kuvasta löytyy? Nämä herrat ovat sentään univormuihin pukeuneita. Näin ei kuitenkaan aina ole, kuten auton ikkunasta pilkottavan asemiehen kanssa.


Kaupungissa ei voi missään nimessä ottaa taksia kadulta, sillä vaikka autossa lukisi "taksi", ei se välttämättä tarkoita että kyseessä on oikea taksi, joka veisi sinut haluamastasi paikasta A paikkaan B. Sen takia meillä on yksi luotettava tyyppi, kenelle soitetaan aina kun halutaan mennä jonnekin (eli monta kertaa päivässä) ja Don Candelario lähettää meille tarvittavan määrän autoja, jotka tosiaan aina kuljettavat ovelta ovelle.

Jokaisen taksin ovessa on tarra, joka kehottaa sulkemaan pehmeästi.


Muutama kuva arkiaamunäkymästä pääkaupungissa.


Piikkilankaa ei kai voi koskaan olla tarpeeksi, ei parvekkeella eikä talon sivussa.


Guatemala on valitettavan tunnettu maassa tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Täältä löytyy naismurhiin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan erikoistunut oikeuslaitos, mutten tiedä kuinka hyvin se toimii. Mikäli aihe ketään kiinnostaa, täältä voi katsoa mielenkiintoisen aiheeseen liittyvän espanjankielisen dokumentin. Jotain tilanteesta kertoo se, että täältä kyseinen oikeuslaitos edes löytyy.


Tänään ihailtiin keskustassa erilaisia piñata -kauppoja. Löytyis vaikka mitä, angry birdsit tietty kans! Jättikokoinen piñata 1000 karkilla, 100 purkalla, 24 suklaakonvehdilla, 24 ilmapallolla ja kassilla vain 220 quetzalia, eli noin 22 euroa. Miten olisi jouluaatoksi joulupukki piñata? Saiskohan tuollasen ottaa lentokoneeseen?


Paikallinen olutmerkki on Kukko nimeltänsä. Jokaisesta kaupungista löytyy Gallon sponssaama joulukuusi.


Lounaaksi nachoja, guacamolea, tomaattia, juustokastiketta ja papuja. Nam!


Ja vielä lisää herkkuja; kanaa, lihaa, tortilloja, nachoja, guacamolea ja vaikka mitä.


Guatemala Cityn pääkatedraali zona ykkösellä, pääaukion laidalla.


Takana pressan palatsi pääaukion laidalla. Se on sisältä todella hieno. Päästiin käymään siellä ensimmäisellä viikolla museoyön merkeissä ja viime viikolla vielä uudestaan työn puolesta yhdessä tilaisuudessa, jossa oli maan presidenttikin puhumassa. Tilaisuus alkoi yleisön ottamalla presidentti seisten vastaan, minkä jälkeen laulettiin maan kansallislaulu käsi sydämellä. Se on muuten äärettömän pitkä veisu.


Tässä esimerkki siitä, kuinka Tikal logona näkyy joka paikassa, jopa rekisterikilvissä.


Guatemala City on maan kaikkein väkivaltaisin paikka, eikä maaseudulla oikeastaan tarvitse turvallisuusasioita miettiä niin tarkkaan kuin täällä pääkaupungissa. Koska Guatemalan väestöstä suuri osa kuuluukin intiaaniheimoihin, on heidän asuttamissa kylissään vielä kovin erilainen oikeuskäsitys. Jos esimerkiksi turistien vierailemissa Atitlán järven rannalla sijaitsevissa kylissä joku toiselta varastaa, saatetaan hänet (ja jopa koko perhe) kivittää tai polttaa elävältä koko kylän edessä. Kai sanomattakin selvää, että intiaaniväestön asuttamalla maaseudulla on turvallista liikkua ja kameraa voi huoletta pitää ihmisten ilmoilla. Sen takia aseellisia vartijoitakin näkyy pääkaupungin ulkopuolella huomattavasti vähemmän. Näin meille ainakin asia ilmaistiin. Kaikkeen tottuu. En silti malta odottaa, että pääsen kävelemään Barcelonan katuja ihan omassa rauhassa oman tahdin mukaan.

16 kommenttia:

  1. Pelottavia nuo aseistetut miehet, mutta ihanalta kuulostaa tuo maaseutu ja sen perinteikkyys. Pianhan me ehkä nähdäänkin "turvallisen" Barcelonan kaduilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Varsinkin kun suurin osa halaa aseita ihan holtittomasti!
      Onko sulla jo makuupaikka? Meillä olis vierashuone varmaan vapaana :)

      Poista
  2. Tuohan kuulostaa melkein vaarallisemmalta kuin Caracas,mutta listoilla Guatemala City tulee heti Caracaksen jälkeen....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu kai vähän mitä listoja katsoo, koska joillain listoilla Guatemala City on jopa ennen Caracasia.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Ruoka on niiin hyvää! Täälläkin syödään paljon mustia papuja ja avokadoa, ihan kuin Mexikossa, mutta periaatteessa ruoka ei ole ihan niin tulista kuin siellä :)

      Poista
  4. Pakko myöntää, että Guatemala City on kyllä aika erilainen mitä kuvittelin! Mielessäni oli kaupunki, jossa on jotain "colonial style"-rakennuksia ja varmasti jotain ränsistyneitäkin, mutta eniten yllätti nuo naisten perinteiset vaatteet, mitä vilahteli noissa ylemmissä kuvissa. Ja noi aseet, ei kyllä Israelissakaan mahtanut noin paljoa olla..Vaikka Israelissa ei kyllä tarvinnut pelätä, että joku kääntäisi aseen nokan itseä kohti..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, colonial style -kaupunki on maan entinen pääkaupunki Antigua. Oletattavasti syystä turistit ja reppureissaajat yleensä sivuuttaa Guatemala cityn ihan suosiolla. Niin teen minäkin, jos tänne vielä uudelleen joskus tulen :)

      Erona tosiaan Israelissa näkyviin aseisiin on se, että siellä aseita näkyy vain sotilailla. Täällä tuntuu, että kuka tahansa voidaan laittaa kadun kulmaan ase olalla. Israelilainen sotilas on sentään käynyt jonkinlaisen "koulun" läpi ja aseetkin on ehkä tältä vuosituhannelta. Toisin kuin täällä.

      Poista
  5. Huh huh, minua kyllä vähän ahdistaisi olla noin turvattoman oloisessa paikassa. Mutta nuo nachot kyllä söisin, ja tortillat myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkeen tottuu, mutta kyllä tuntuu hyvältä tietää, että viikon päästä olen takaisin liberaalissa ja turvallisessa Euroopassa :)

      Poista
  6. Siis niin se aika rientää että olet siellä enää vaan viikon!! Kuukausi hujahtaa ohi niin nopeasti! Ihana nähdä pian koska joulukuu on melkein täällä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voitko kuvitella! Aika meneee siivillä. Alle kuukauden päästä nähdään :) Edelliskerrasta onkin jo aikaa!

      Poista
  7. Kiva saada kaupungistakin kuvia, vaikkei ehka kauheen "comodolta" niita tunnukaan ottaa. Nuo pinatat nayttaa musta pelottavan isoilta ja karkkimaarat kuulostaa aika jarkyttavilta! Oon nahnyt lapsia pienenkin pinatan rikkomisen jalkeen ja se paniikinomainen ahneus jotenkin karmaisee mua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja tuskin ne kovin hyviä karkkeja oliskaan. Tollanen piñata vois olla meille hyvä stressin purku -keino viimeiselle illalle. Pitää laittaa harkintaan :)

      Poista
  8. Oho, onpas aika mennyt nopeasti! Ihaillen olen kaikkia Guatemala-postauksia selaillut, etenkin nuo kuvat Tikalista oli ihania, mäkin haluan sinne! Samoin se järvi oli todella upea. Ja nyt sulla on jo vika viikko menossa, hurjaa. Tsemppiä työrutistuksiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, joulu on jo ovella :) Kiitos paljon, laittelen vielä lisää kuvia hienoista maisemista näinä päivinä. Niitä täällä onneksi riittää!

      Poista