14. marraskuuta 2013

Suomalainen Mate-kirja

Vinkkinä Argentiina- ja mate-intoilijoille! Suomessa on juuri julkaistu kirja tästä voimajuomasta, jota kerrotaan Che Guevarankin mielellään nauttineen. Kirjan kirjoittaja, toimittaja Johanna Pohjola oli tänään Ylen ykkösaamussa kymmenien matekuppien kanssa keskustelemassa aiheesta toimittaja Annikan kanssa, oletettavasti mateta juoden. Ohjelman voi katsoa täältä (alkaa 29 minuutin kohdalla).

kuvakaappaus ohjelmasta

Ihana kuulla, että maten ilosanoma leviää myös Suomessa ja suomeksi. Tämän ohjelman voisi katsoa myös äiti, joka on yli kahdeksan vuoden epäillyt mun maten juontia ja yerba maten terveysvaikutteita sun muita. Terveisiä vaan kotiin! En laittaisi pahakseni, jos jouluaattona joulupukin kontista löytyisi kyseinen kirja.

Tässä kirjan kuvaus Adlibris-sivulta heille, jotka ihmettelevät mistä oikein on kyse.

Mate on Etelä-Amerikasta peräisin oleva terveysjuoma, jonka suosio Suomessa kasvaa. Ravintopitoinen mate piristää kahvia lempeämmin, tukee laihdutusta ja sisältää enemmän antioksidantteja kuin vihreä tee tai punaviini. Mate oli intiaanien pyhä luonnontuote ja Che Guevaran lempijuoma. Argentiinassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Etelä-Brasiliassa mate on veden jälkeen yleisin juoma. Se on kiireetön ja sosiaalinen elämäntapa, jakamisen taidetta ja meditatiivinen mielentila. Se on myös tasa-arvon ja solidaarisuuden symboli. Mate on Etelä-Amerikan kansansielun avain, totesi kirjailija Olavi Paavolainen 1930-luvulla. Suomen ensimmäinen matekirja sisältää hauskaa tietoa ja vinkkejä matesta niin aloittelijoille kuin kokeneillekin matenjuojille. Runsaasti kuvitettu tietokirja vie lukijan elämysmatkalle Etelä-Amerikkaan ja opastaa maten kulttuuriin. Miten valmistat herkullisen maten? Miten vältät ulkomaalaisten tyypilliset juontivirheet? Miksi mate on juojilleen niin rakas?

Kirjaa googlettaessa löytyi muuten myös kirjoittajan gradu, joka on samasta aiheesta, "Poné la pava - Laita pannu tulelle: Mate-juoma symbolina Argentiinassa". Kuulostaa mielenkiintoiselta, joten täytynee lukea sekin jossain vaiheessa.

11 kommenttia:

  1. Eilen olin täällä ruokamessuilla ja sielläkin oli matea....ja Argentiinan osasto;D

    VastaaPoista
  2. Minäkin törmäsin mateen muutama vuosi sitten mosaiikkikurssilla! Siellä oli joku etelä-amerikkalainen nainen, joka joi sitä. Ihmettelin tuota kaunista kuppia ja jännää pilliä, mitä sitä imetään. Hän antoi minun maistaakin sitä, eikä se ollut lainkaan hassumpaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollenkaan hullumpaa, vaikka täytyy myöntää että itse opettelin juomaan sitä sokerin kanssa. Nykyään menee jo "amargona" eli ilman makeutuksia :) Barcelonasta yerba mate -jauhetta saa muuten ostettua lähes jokaisesta ruokakaupasta ja kuppeja ja pillejä löytyy myös useista paikoista :)

      Poista
  3. Onpa hauska sattuma, nimittain luin muutama vuosi sitten tuon gradun! Oli oikein mielenkiintoinen, joten laitan kirjankin lukulistalle. Uskon itse, etta mate on harmitonta, mutta kuten kahvinkin kanssa, miettisin sen antamista lapsille ja mulla ainakin kaks kuppia on maksimi ennen kuin sisalta pain tunnen olevani tulessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, no hyvä. Täytyy siis lukea se. Viimeistään joululomalla. :)

      Poista
  4. Katsoin tuota mateta-taivutustasi - olisin ehkä Jaelin kannalla ja sanoisin matea. Hmm, kunhan nyt viilailen pilkkuja tässä. Meillä lapset ovat pienestä pitäen halunneet matea silloin kun me isotkin sitä juomme (meillä aika harvoin, yleensä vain ulkoilmassa puistossa tai rannalla tms, myös pitkillä automatkoilla), mutta aikuisilta menevät hermot kun lapset pitävät vuorollaan matekuppia hallussaan aina niin kauan että koko seremonia siinä keskeytyy. Kun se on kuumaa, eikä se makeuttamattomana varmaan lapsista oikeasti edes mitään kovin hyvää ole. Mutta sitten isommalle pojalle tuli basillikammokausi eikä hän suostu enää viemään yhteistä pilliä omaan suuhunsa ja hänen matenjuomisensa loppui siihen. Siinä taitavat suomalaiset geenit olla pilaamassa periargentiinalaista tapaa. Tunnustan myös, että itse en koskaan osallistu matenjuomiseen esim. työpaikalla, vaan jaan mateni ainoastaan oman mieheni ja omien lasteni kanssa. Tiedän että ainakin Chilessä jossain päin on myös tapana yksityiset matekupit, mutta argentiinalaisita se on tietenkin täysin epäaitoa ja tylsää.

    Terv. nimim. Pitäisiköhän keksiä joku nimimerkki?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tiedän. Olen aina puhunut matesta, koska matea kuulostaa mun mielestä joltain ihan muulta. Mua on aina kiinnostanut minkä ikäisinä lapset rupeavat mateta juomaan, harvemmin on tullut heidän kanssaan sitä juotua. Itse en ole oikeastaan ikinä miettinyt noita bakteereita, kun en muutenkaan mikään bakteerikammonen ole, mutta ymmärrän kyllä muiden huolen. :)

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Moikka Annika! Nyt Suomeen palattuani otin asiakseni vihdoin lueskella sinunkin blogiasi, kun Argentiinan päässä bloggaus jäi yksipuoliseksi oman blogin kanssa suhraamiseksi ;)
    Minäkin kuulin tästä Johanna Pohjolan mate-kirjasta perheen ja ystävien kautta niin moneen otteeseen, että aloin jo pohtimaan olenkohan mainostanut heille matea jo liiankin kanssa. Mutta eipä siitä taida voida liikaa puhua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiva kuulla susta! Kävinkin juuri kattomassa sun viimeisiä reissukuvia, tosi upea kierros. Hyvä vaan, että maten ilosanoma leviää :) onneksi Euroopasta saa nykyään aika kätevästi lisää yerbaa, ilmeisesti jopa Suomesta.

      Poista