13. maaliskuuta 2014

Pohdintaa Argentiinan lomalta

Tammikuun Argentiinan reissulla vietettiin lopulta vain alle viikko Buenos Airesissa. Mun työkuvioiden yms. takia ei muutenkaan hirmusesti liikuttu koko "loman" aikana vaan vietettiin suurin osa ajasta Nicon perheen luona Bahía Blancassa, mikä oli tietenkin monella tapaa hyvä juttu, vaikka jossain vaiheessa rupesinkin kaipaamaan vähän yksityisyyttä. Nicon äidin kotoa löytyy pitkä ruokapöytä, jonka ääressä kokoontui jo heti meidän ensimmäisenä iltana meidän lisäksi Nicon viisi sisarusta (kaksi muuta asuvat ulkomailla) perheineen ja puolisoineen. Pöydän päässä istui talon emäntä ja saman pöydän ääreen mahtui niin lapset kuin lasten puolisot ja lapsetkin. Nämä hetket ovat siis usein kuin suoraan jostain italialaisesta leffasta. Ja itse asiassa kyseisestä saapasmaastahan osaltaan Niconkin juuret tulevat. Ne hetket ovat korvaamattomia ja juuri niitä täällä kaukana Euroopassa välillä tuleekin aikamoinen ikävä.

IMG_0965
Pieni pala presidentin Pinkistä palatsista

Nicon perhe taitaa kuitenkin olla aikalailla ymmärtänyt, ettei me tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessakaan suunnitella muuttoa Argentiinaan. Itse asiassa Nicon äiti vissiin jopa ajattelee toisinpäin, hän ei koskaan kysele meidän Argentiinaan muuton perään ja on ennemminkin sitä mieltä, ettei meidän kannattaisi edes muuttaa sinne. "Argentiinassa kun ovat asiat niin huonosti ja koko ajan huonommin". On vaikea keksiä toista maata, jossa yleisesti valtion politiikka ja erityisesti talouspolitiikka vaikuttaisi niin vahvasti ihmisten lähes päivittäiseen elämään. Ja kuten yksi kaverinikin totesi yrittäessään kuvailla Argentiinan todellisuutta, "ei missään muussa maassa jokainen tavallinen kaduntallaaja pysty kertomaan päivän dollarin kurssia sentilleen". Näinhän se on. Jokainen argentiinalainen pystyy keskustelemaan maan talouspoliittisesta tilanteesta, jokaisella on siitä mielipide ja se on myös yleinen puheenaihe argentiinalaisessa keskivertokodissa. Maa on jakautunut pitkälti anti- ja pro-K (Kirchner, nykyinen presidentti) miehiin ja naisiin, mikä on aiheuttanut jopa elämää suurempia perheriitoja joissain tapauksissa.

IMG_0968
Maailman levein avenue, 9 de julio & Evita.

Vaikka toisaalta välillä salaa haaveilen Argentiinaan muutosta, enkä ihan suoralta kädeltä ajatusta tyrmää, en kuitenkaan koe, että tulevaisuudessa tultaisiin sinne takaisin muuttamaan. Ainakaan pitkällä tähtäimellä. Eikä koe Nicokaan. Onneksi ollaan tässä asiassa täysin samoilla linjoilla. Sen takia olinkin erittäin yllättynyt kun tammikuussa yhden grilli-illan aikana valmistelin salaattia lihan lisukkeeksi yhden herran kaveriporukkaan kuuluvan tytön kanssa, ja hän siinä kesken tomaatin leikkelyn heitti kysymyksen, josko me oltaisiin joskus, esimerkiksi parin vuoden päästä, muuttamassa takaisin Argentiinaan. Siinä vaiheessa vasta tajusin, että muutama Nicon kaveri tosiaan kuvittelee meidän muuttavan herran kotikaupunkiin vielä joku päivä. En vaan itse näe mitenkään mahdollisena, että tultaisiin joskus muuttamaan kolmensadantuhannen asukkaan kaupunkiin Argentiinan maaseudulle ja koko ajatus kuulostaa mun mielestä jopa hieman absurdilta. Oli siinä vaiheessa pakko etsiä aivojen syövereistä oikein diplomaattiset keskustelutaidot, jotta pystyin tähän kysymykseen jotenkin fiksusti vastaamaan. 

IMG_0973
Plaza del Congreso.

Lähes kaikki Nicon vanhat opiskelukaverit ovat joko uunituoreita vanhempia, juuri rakentaneet omakotitalon tai parhaillaan rakentamassa omakotitaloa. Kaupungin laitamilla on jopa yksi lähiö, josta useampikin kaveri on ostanut itselleen maapläntin. Arkeen kuuluu arkkitehdin ja rakennusmiesten kanssa taistelua sekä pohdintaa siitä, mihin sijoittaa autotalli ja mahdollinen grillikatos. Meidän arkista pohdintaa on tällä hetkellä, mikä on se kaupunki, josta löydetään molemmille mieluinen työpaikka ja missähän asutaan ensi heinäkuussa. Kieltämättä loman aikana tuli hetkellisesti sellaisia nanosekuntien kestäneitä hetkiä, jolloin omakotitalo Argentiinan maaseudulla, uima-allas pihalla, koira temmeltemässä siinä vieressä ja kaverit naapureina tuntui aika houkuttelevalta. Kunnes sitten heräsin todellisuuteen ja totesin, ettei se ole meille realistinen ajatus. Ja kuvaan kuuluu toivoton inflaatio, byrokratia ja muun muassa pakollinen varashälytin. Koirankin rooli olisi ennemminkin toimia varashälyttimenä ja -karkottimena kuin pörröisenä leikkikaverina. Uima-allas täyttyisi vain roskista, eikä talo saisi näyttää ulospäin "liian hienolta". Ikkunoihinkin täytyisi laittaa kalterit. 

IMG_0977
Paikallinen eduskuntatalo.

Yksi Nicon Bahía Blancassa asuvista veljistä on tyttöystävänsä kanssa hiljalleen rakentanut omakotitaloa kaupungin laitamille. Projekti on edennyt hitaasti ja paljon on vielä tekemättä, mutta he ovat kuitenkin pystyneet asumaan talossa jo vuoden verran. Muutama viikko sitten heidän kotiinsa murtauduttiin sunnuntaina keskellä päivää, jo toinen kerta vuoden sisällä. Ulko-ovessa ja ikkunoissa oli jo kalterit lisäapuna, asennettuna edellisen murron jäljiltä. Nekään ei pysäyttäneet näitä varkaita, jotka veivät vuodevaattet ja patjan sängystä, tietokoneen näytön ja kameran, jopa kaljatölkin jääkaapista. Kitara oli pöllitty jo edelliskerralla, tietokone ei ollut kotona, koska herra kantaa sitä autossa mukanaan minne ikinä meneekään. Enää heillä ei ole kotonaan mitään varastettavaa ja "omakoti-projekti", jolle oli jo laajennussuunnitelmatkin piirretty, on laitettu myyntiin. Ei noin voi elää. Kuuntelin lohduttomana skype-keskustelua, enkä tiennyt mitä sanoa. Emme pysty täältä kaukaa oikein mitenkään auttamaan, ei voida tarjota edes sohvaa tai väliaikaista nukkumapaikkaa. 

Buenos Airesissa asuvan veljen vaimo taas kertoo kuinka ei ikinä kotiin mennessään suostu nousemaan samaan hissiin tuntemattoman delivery-pojan kanssa, turvallisuussyistä. Ei ainakaan sillon kun lapsi on mukana. Vaikka alakerran oven pielessä istuu vartija 24/7 ja rakennukseen pääsee sisälle vain ovisummerin avauksella. Pientä, rattaissa istuvaa lasta ei voi edes ruokakaupassa jättää sekunnin murto-osaksikaan pois silmien näkyvistä. Omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat ruvenneet jättämään autojaan autotallin sijasta kadulle parkkiin, näin ollen murtomiesten on mahdoton käyttää autoa tallista otettaessa tilaisuutta hyväksi päästäkseen taloon sisään. Kuulostaa Suomessa kasvaneen korviin täysin absurdilta, mutta se on toisille arkipäivää.

IMG_0980
Vihanneskauppa ja mies sateessa Bairesissa.

Aina sillon tällöin joku kysyy, oltaisiinko me muuttamassa takaisin Argentiinaan. Jopa usea maisterikaveri täällä Barcelonassa uteli asiaa, eikä pitänyt sitä yhdä mahdottomana kuin me itse. Tässä siis osittainen vastaus hankalaan kysymykseen. Todellisuudessa en vain näe, että meille olisi  tällä hetkellä taloudellisesti, poliittisesti ja turvallisesti vakaa tulevaisuus mahdollinen Argentiinassa.

Kaikkea tämän tekstin antia ei tietenkään pidä ottaa täysin kirjaimellisesti, mutkat on yleensä helppo vetää suoriksi. Alunperin tarkoitus oli kirjoittaa meidän päivistä Buenos Airesissa, mutta ajatusvirta veikin täysin muualle tällä kertaa. Kuvat ovat kuitenkin kyseisestä kaupungista, otettu puhelimella taksin ikkunasta matkalla bussiasemalta Nicon veljen kotiin. Tie vei usean pääkaupungin maamerkin ohi, eikä pikkuinen sade häirinnyt ollenkaan. Päinvastoin, se loi tunnelmaa. 

28 kommenttia:

  1. Samaistun ajatuksiisi taysin. Viime aikoina olen pohtinut erityisen paljon Meksikossa asumisen plussia ja miinuksia, miettinyt etta olisiko elama muualla turvallisempaa, helpompaa, loytyisiko jostain toisesta maasta paremmin palkattu duuni jne. Suomessa asuminenkin voisi olla vaihtoehto mutta aaah en tieda, liikaa vaihtoehtoja :D paa asia etta molemmille loytyy hyva duuni ja viihdytaan siella missa ollaan milloinkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Una. Joka paikassa riittää niitä plussia ja miinuksia, asioita voi katsoa niin monelta kantilta ja välillä täytyy miettiä kumpi on tärkeämpi: aurinko vai paremmin palkattu duuni?!? :) menee liian vaikeaksi! Mutta olen samaa mieltä, pääasia että viihtyy siellä missä on.

      Poista
  2. hei, blogissani on sulle haaste! :) http://nellikochanie.blogspot.fi/2014/03/liikaa-minusta-eli-yksitoista-faktaa-ja.html

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa aika hurjalta kyllä suomalaisen/eurooppalaisen korviin! Ei varmasti olisi mukavaa elää sellaista elämää, missä pitäisi koko ajan olla varuillaan ja jopa peittää mahdollista vaurauttaan. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.. kaikkeen tottuu ja eihän sitä välttämättä tiedä paremmasta kun on tuollaiseen syntynyt, tottunut ja turtunut. Mutta tuntuu suomalaisena hassulta ajatella, että sitä parempi mitä köyhemmältä talo kadulle näyttää.. takapihan ja sisällön voi sitten pitää rempattuna.

      Poista
  4. Aika hurjaa arkea tuolla maailman toisella puolella, ja tosiaan suomalaiseen kulttuuriin ja tietynlaiseen sinisilmäisyyteen tottuneena on todella vaikea kuvitella, että oma, rakas ja pyhä koti olisikin se vähiten turvallinen paikka, jonne ei voi edes tietokonetta jättää työpäivän ajaksi. Postaus oli todella mielenkiintoinen, sillä Argentiina on mulle tosi tuntematon paikka, samoin kuin nuo maan yhteiskunnalliset epäkohdat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen omaan sinisilmäisyyteen törmään usein itsekin kun esimerkiksi vertaan ajatuksia joistain tilanteista/asioista toisella puolella maailmaa kasvaneen Nicon kanssa.

      Mun pitää nyt kirjoittaa vastapainoksi lista kaikista Argentiinan hyvistä puolista, muuten tulee huono omatunto! :)

      Poista
  5. Vaikka ollaan näistä jutuista usein keskusteltu, oli tämä postaus silti tosi mielenkiintoinen. On todellakin vaikea kuvitella tuollaista elämää. Lisäksi olen muutenkin sitä mieltä, että pysytte Nicon kanssa Euroopassa. Olette sitten ainakin lähempänä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, eiköhän me nyt pysytä täällä :) Kunhan vain itse raahaisit pehvasi tänne myös!!!

      Poista
  6. Mielenkiintoinen teksti ja samaa pohditaan joskus meilläkin, että missä tässä asutaan 5/10/15 vuoden kuluttua.
    Minä, joka ajattelen tunteella, olen koko ajan toinen jalka lentokoneessa matkalla takaisin kotiin Kanarialle. Mies (ja Espanjan television uutiset) palauttavat minut takaisin todellisuuteen ja siihen, että työttömyys on hurjissa lukemissa Espanjassa, työntekijöiden oikeuksia poljetaan surutta, palkat maksetaan jos jaksetaan ja asuminen kallistuu mm. sähkön hinnan noustessa.
    Jos me sitten vaikka eläkepäiviä päästäisiin viettämään Kanarialle.... Tai jos tuo viikonlopun Eurojackpot osuis "oikeaan" osoitteeseen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on aika pelottavaa seurata Espanjan uutisia ja katsoa vaikka sextan sunnuntai-illan ohjelmia. Sähkön hinta on niin hullun kallista ja varmasti osaksi sen takia, että niin moni kytkee johdot maksamatta laskuja. Täytyy siis jatkaa lottoamista ja eläkepäivistä haaveilua :)

      Poista
  7. Tämä oli todella mielenkiintoinen kirjoitus kun itse tiedän niin vähän Etelä-Amerikan maista ja niiden tilanteista. Yhteiskuntatieteet ja politiikka kiinnostaa historian kera todella paljon (terveisiä pääsykoekirjan "politiikan muutos" takaa), mutta nyt on vähän pakostakin kaikki lukeminen keskittynyt Euroopan ja Aasian suuntaan.

    Kuten muutkin yllä maininneet, kuulostaa kyllä hurjalta ajatella arkielämän olevan noin "turvatonta". Lisäksi itseäni huolestuttaa jo suunnattomasti tämä Euroopan tilanne ja kuinka mahdollista on elää Suomessakaan vakaata elämää taloudellisen tilanteen vuoksi ( :D) niin olisi kyllä hurjaa, jos talous olisi noin epävakaata. Kyllä tuollaiset asiat vaikuttaa niin suunnattomasti tulevaisuuden uskoon ja suunnitteluun.

    Osaatko muuten suositella mitään kirjaa josta kävisi ilmi hyvin Argentiina tilanne ja elämää Argentiinassa? Keräilen itselleni listaa mielenkiintoisista kirjoista joita "saan" lukea kesällä pääsykokeiden jälkeen :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa sentään toistaiseksi on vielä kaikki tuet mahdollisia, jos sattuu jäämään työttömäksi, työkyvyttömäksi yms. Niitä kun vähemmän täältä muualta maailmalta löytyy. :)

      Argentiinassa esimerkiksi julkisten koulujen kouluvuosi alkaa aina joka maaliskuu opettajien yleislakolla, jotta palkka pysyisi kovaa vauhtia laukkaavan inflaation mukana, sillä eihän se pysy. Nyttenkin taitavat jo toista viikkoa lakkoilla.. ja lapsilta jää koulut käymättä. Eli jos on rahaa, niin lapset käy yksityiskoulut.

      Mä en näin suoralta kädeltä valitettavasti osaa suositella mitään kirjaa Argentiinasta ja siellä elämisestä näin yleensä. Mutta lupaan etsiä jotain ja sitten palata asiaan!

      Poista
  8. Karu meininki! En arvannut, että syrjäisemmilläkin seuduila on noin turvatonta, vaikka toki sen osaan kuvitella, että isoissa kaupungeissa on aina isojen kaupunkien ongelmat. Kun Suomessa elää melkeinpä tynnyrissä (kaikesta huolimatta, vaikka tokihan rikoksia on sielläkin) ja Korea on samaa sorttia, niin jotenkin jo ihan etääntyy tuosta todellisuudesta - sillä todellisuuttahan tuo turvattomuus on kuitenkin suurimmalle osalle eri maiden asukkaita. Ja kyllähän sitä omaa turvallisuutta ja mielenrauhaakin pitää arvostaa; ei siitä arjesta mitään tule, jos koko ajan täytyy pelätä!
    Mielenkiintoinen postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiinnosta :)

      Joo, pienemmissäkin kaupungeissa on kyllä turvattomuutta ja kuulemma yhä enemmän näin. Suomi on sellainen lintukoto, jossa kasvaneena ei osaisi edes kuvitella mitä kaikkea muualla voi tapahtua. Hyvä aina välillä muistaa kuinka hyvin omat asiat onkaan.

      Poista
  9. Hyvin kirjoitettuja ajatuksia juuri niista asioista, jotka itsellakin on usein paallimmaisena mielessa. Ette ole ainoita Argentiinasta pois muuttaneita, joille paikallinen perhe ja sukulaiset sanovat, ettei kannata palata, ikavasta huolimatta. Juuri Lontoosta paluumuuttaneen perheen brittiaiti sanoi pelkaavansa auton ajoa quintansa pihaan, koska sahkoovi on niin hidas, etta sisaan ehtisi menna lauma tunkeilijoita ihan rauhassa.

    Voisin jotenkin viela sivuuttaa turvallisuusasian nain lapsettomana, mutta talousasiat nyppii joka kerta, jos niille ajatuksensa uhraa. Mita en tee nyt heti aamusta, joten tyydyn sanomaan, etta onneksi olen suomalainen ja voin sentaan paeta tasta, jos oikeasti tulee nalka tai tarve vaikka kalliille laaketieteelliselle operaatiolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kieltämättä vähän karulta tuollaiset puheet, ikävästä huolimatta.. mutta näin se tällä hetkellä on. Pystyyhän siellä ihan suht turvallista elämää elää, jos ottaa kaiken mahdollisen huomioon ja rakentaa itselleen sellaisen turvaverkoston.. mutta mun mielestä on lähtökohtaisesti niin väärin, että on pakko linnoittautua omaan kotiinsa ollakseen turvassa.

      Toisaalta ne talousasiat ehkä pakottavat enemmän elämään hetkessä kun paree on tuhlata kaikki rahat sitä mukaa kun tilille pärähtävät! ;)

      Poista
    2. Mista syysta poikkesin heti eilisen suomen tunnin jalkeen Farmacityssa (<3), kahvilassa ja kampaajalla ;) Viimeiset hetket ennen oravanpyoraa ja sita ihka oikeaa pankkitilia.

      Poista
  10. Kovin tuttuja pohdintoja. Jopa se, että haaveilet salaa Argentiinaan muutosta voisi olla mun kirjoittama :) Itse olen miettinyt, että mulla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde Argentiinan kanssa. Valitettavasti tuntuu, että mitä enemmän kuulee huonoja uutisia ne vihan tunteet vain voimistuu :/ Silti kaikesta huolimatta siellä on jotain mikä saa mut kaipaamaan sinne aina uudestaan ja uudestaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ensi vuonna olisi mahdollista taas käydä siellä. Tänä kesänä S:n isoäiti on tulossa meille kuukaudeksi :)

      Poista
    2. Ihana kuulla, etten ole ainoa :) Juuri mietin, että ehkä ennemminkin mun viha-rakkaussuhde kohdistuu Buenos Airesiin. Vihaa en vielä uskalla julistaa koko maalle, mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. On todellista itsensä kidutusta lukea paikallisia uutisia. Mutta kyllä niitä hyviäkin puolia löytyy.
      Ihanaa, että saatte S:n isoäidin Suomeen. Siinä onkin varmaan tekemistä :)

      Poista
    3. Naitakin viha-rakkausajatuksia on mielenkiintoista kuulla. Kuvittelen ainakin, etta mulla on tuon rakkausosaston suhteen helpompaa, koska paadyin tanne enemman sattumalta kuin maan houkuttamana. Sitten taas, en ole ollut viela poissa taalta, joten tieda mita kaikkea viela tuleekaan kaihottua! :) Sydanta lahella olevia maitakin on, joten ehka koen sellaisen vahvan kuuluvuuden tunteen vasta tulevaisuudessa. Siina pienien ja isojen arsytysten ohella ;)

      Poista
  11. Tosi mielenkiintoinen postaus, varsinkin näin Argentiinan eloa tuntemattomalle! Tuo arki on tosiaan kovin erilaista kuin pohjoismaissa ja ymmärrän täysin jos ihan heti ei tee tuonne takaisin mieli muuttaa, vaikka ajatus välillä houkuttelisikin. Me oltiin muuten kolmisen vuotta sitten miehen kanssa ihan samassa tilanteessa, mietittiin että minne sitä asetuttaisiin maailmalla. Norja onneksi on osoittautunut meille toimivaksi vaihtoehdoksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Olenkin miettinyt, että miten olet itse Norjaan päätynyt.. en vielä oikein tiedä minne itseni osaisin kuvitella asettuvan. Mutta eiköhän se paikka vielä jostain lyödy!

      Poista
  12. Hei!

    Olen unelmoinut pitkään Argentiinaan yliopistovaihtoon lähdöstä, mutta nyt käytyäni Sao Paulossa ja luettuani tekstisi, olen alkanut olla hieman huolissani Etelä-Amerikan turvallisuudesta. Osaatko sanoa, onko koko Argentiina yhtä turvaton, vai onko Baires vain kokonsa vuoksi erityisen vaarallinen? Miten on esim. Cordoban tai Barilochen laita?

    Rosa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Rosa, ehdottomasti suosittelen Argentiinaa vaihtokohteena. En ole Sao Paulossa käynyt, mutta kuvittelisin sen olevan ihan eri luokkaa esimerkiksi Buenos Airesiin verrattuna, niin koltaan, viihtyvyydeltään kuin myöskin turvallisuudeltaan. Barilochea en myöskään henkilökohtaisesti tunne, mutta kyseessä on paljon pienempi kaupunki, joten varmasti myös turvallisempi.
      Jos sinulla on mahdollisuus lähteä vaihtoon vaikka Córdobaan, niin suosittelen sitä varmasti kaupunkina eniten. Itse rakastuin kaupunkiin siellä asuessani ja se on iso, muttei yhtä jättimäinen kuin esimerkiksi Buenos Aires. Córdoba on sen kokoinen, että siellä voi vielä kävellä paikasta toiseen ja se on todellinen opiskelijakaupunki, sen takia pidän sitä erinomaisena vaihtokohteena.
      Argentiina on mielestäni juurikin täydellinen vaihto- tai työharjoittelukohde, mutta valitettavasti pitkän tähtäimen asumiseen jo liian haastava. Lähtisin sinne kuitenkin uudelleen vaihtoon tai työharjotteluun milloin vain. Olen asunut Argentiinassa useita kuukausia neljässä eri kaupungissa, Buenos Aires ja Córdoba mukaan lukien, enkä ole ikinä kokenut oloani turvattomaksi, eikä minulta ole myöskään ikinä varastettu yhtään mitään. Mutta rehellisesti sanottuna, en välttämättä myöskään tuntisi oloani täysin turvalliseksi liikkuessani vaikka Buenos Airesissa järkkäri kädessä yksin keskellä päivää. Kaikki on suhteellista, mutten todellakaan koe Argentiinaa turvattomana vaihtokohteena.
      Laita ihmeessä lisää kysymyksiä, jos kaipaat vastauksia johonkin mieltä vaivaavaan asiaan :)

      Poista
    2. Tuppaudun viela kommentoimaan sen verran, etta olisin valinnut aivan samat sanat kuin Annika mita Argentiinan suosittelemiseen tulee. Eli minustakin muutaman kuukauden tai vuodenkin oleilulle maa on erinomainen! Pitkalla tahtaimella tulevat esiin erilaiset haasteet viisumeiden, toiden, valuutan ja yleisen epavarmuuden kanssa. Eurojen ja dollareiden kanssa tulevat ovat todella hyvassa asemassa, mista taitaa olla tassakin blogissa postauksia. Minuun saa olla yhteydessa, jos paadyt tulemaan tanne ja haluat suomalaisen kontaktin :) Annikalta saa yhteystiedot tarvittaessa.

      Poista