14. lokakuuta 2014

Asunnon etsintä: BCN vs. HKI

En voi sanoa olevani kovinkaan kummonen konkari, mitä tulee vuokra-asuntojen etsintään yhtään missään. Kaksi kertaa olen kuitenkin löytänyt itseni etsimästä kämppää epätoivoisena ja kiireessä Barcelonasta sekä nyt olen himpun verran viisaampi mitä tulee Suomen pääkaupungin vuokrakämppien tarjontaan. Meinasin ensin liittää tähän vähän asumiskustannus-vertailuja, mutta jätetään ne seuraavaan kertaan, niin ei karkaa mopo käsistä. Tässä siis ensin mietteitä vuokra-asunnon etsimisestä.

Suomessa jotenkin tuli heti sellainen fiilis, että asuntoja välittävät nettisivut on pikkasen vakavempia kun Barcelonassa. Ainakin näytti kovasti siltä, että sellasia huonoja ja erittäin vajanaisia vuokrailmoituksia näkyi suomalaisilla sivuilla paljon vähemmän kun Espanjassa. Olin toisaalta aika yllättynyt kuinka usein Suomessa tuli vastaan ilmoitus, jossa saattoi olla pelkkä kuva kerrostalosta ulkoapäin ja sen lisäksi vain asunnon pohjapiirros.

Suomalaisissa ilmoituksissa lisätään muuten ihailtavan usein asunnon pohjapiirros mukaan - vaikkei se olisikaan täydellinen, niin se antaa todella hyvän idean itse asunnosta. En muista nähneeni minkäänlaista pohjapiirrosta Barcelonassa yhdessäkään asuntoilmoituksessa. Toisaalta taas sain sellaisen käsityksen, että suomalaisissa ilmoituksissa kuvia sitten riittää ja ne kattavat aika hyvin koko kämpän. Barcelonassa ilmoituksessa saattoi olla kuva pelkästään keittiöstä ja vessasta, muttei esimerkiksi makuuhuoneista ollenkaan.

Tätä kämppää kävin katsomassa Barcelonassa helmikuussa, tässä kaikki ilmoituksessa olleet kuvat. 
Kaksi makuuhuonetta ja olkkari-ruokailutila oli jäänyt kokonaan kuvien ulkopuolelle.

Barcelonassa asuntojen näytöt onnistui yleensä todella lyhyelläkin varoitusajalla. Jos soitti heti aamusta, niin hyvässä tapauksessa kämppää pääsi katsomaan samana päivänä tai vähintäänkin parin päivän sisällä. Asuntoja näytetään ymmärtääkseni lähinnä ma-pe, ehkä lauantaina myös aamupäivästä. Jokaisella välitysfirmalla on useita, mopoilla ympäri kaupunkia painavia esittelijöitä, jotka sitten liikkuu ympäriinsä kämpästä toiseen ovia avaamassa. Tuntui hassulta heti alkuunsa, että Suomessa näytetään pidettävän ennemminkin yleisiä näyttöjä, joista saatetaan vaan ilmoitella nettisivuilla etukäteen. Satuttiin yhteen sellaiseen näyttöön, jossa oli tyyliin 20 muutakin ihmistä ja oli aikamoinen järkytys pöllähtää paikan päälle niin, että eteisessä odotti parikymmentä kenkää ja asunnossa oli lievästi sanottuna ruuhkaa. Tämän viimeisimmän (ja toistaiseksi ainoan) Helsingin etsinnän aikana vain yksi näyttö oli yksityinen, meille ihan oma.

Barcelonassa taas näytöt on aina yksityisiä, en nähnyt koskaan mitään ilmoituksia julkisista näytöistä, vaan kämppiä näytellään ihan kysynnän mukaan. Kerran satuttiin sellaseen kämppään, jossa odotti pihalla muitakin vierailijoita ja esittelijä meinas, että noustaan asuntoon yksitellen hänen kanssaan paikkoja tsekkaamaan. En oikein ymmärtänyt, että miksi, mutta saatiin onneksi sovittua kaikkien kesken, että voidaan yhdessä käydä asunnossa samaan aikaan.

Täällä asuttiin viimeksi Barcelonassa.

Yllättää kyllä, Barcelonassa muutto hoituu tarvittaessa aika paljon ripeemmin kun täällä Suomessa. Molempiin Barcelonan kämppiin muutettiin ihan pari päivää esittelyn jälkeen. Heti kun vuokrasopimus oli allekirjoitettu, saatiin avaimet käteen ja ruvettiin maksamaan vuokraa. Oli aikamoinen yllätys kun täällä Helsingissä kesti oikeestaan melkein kymmenen päivää siitä kun oltiin asuntoa käyty katsomassa ja saatu samana iltana vahvistus, että sitten päästiin "virallisesti" muuttamaan. Avaimet onneksi saatiin jo muutama päivä aiemmin, mutta oli jännä huomata, että Suomessa vuokrasopparit alkaa vasta kuun alusta. Barcelonassa kun ne voi alkaa heti kun olet valmis muuttamaan.

Vuokraehdot vaihtelee aika paljonkin, joka toki riippuu myös omasta tilanteesta. Barcelonassa kysellään aina palkkakuittien perään, takaajaa ei onneksi tarvitse olla, eikä mitään espanjalaista henkilötunnusta, oma passi riittää. Me saatiin meidän ensimmäinen kämppä aika puhtaasti sen perusteella, että välittäjällä oli entuudestaan hyviä kokemuksia suomalaisista ja hän tiesi voivansa luottaa muhun. Ainoa maksukykyä todistava paperi oli kelasta saamani paperi, josta kävi ilmi opintotuet ja mahdolliset -lainat. Toista kämppää vuokratessa meillä oli onneksi jo palkkakuittejakin näytettävänä ja hommat sujui vielä helpommin. Lähes poikkeuksetta Barcelonassa pyydetään kahden kuukauden takuuvuokra (joka maksetaan vuokrasopparin allekirjoituksen yhteydessä käteisellä välittäjälle). Suomessa taas näyttää olevan aika hankala vuokrata asuntoa ilman suomalaista henkilötunnusta. Tuli sellanen fiilis, että meidän paperit lensi suoraan roskakoriin, koska jos toisella hakijalla ei ole henkilötunnusta, niin ei luottotietojakaan pystytä tarkistamaan. Loppujen lopuksi onneksi tästäkin selvittiin ja tällä kertaa palkkatiedot riitti asunnon vuokraamiseen.

Suomessa ilmeisesti aina vuokraisäntä maksaa asunnon välittäjälle välityspalkkion. En edes tiedä miten paljon se on. Espanjassa taas välityspalkkio jää aina vuokralaisen maksettavaksi - ellei vuokraa yksityiseltä suoraan. Välityspalkkiot Barcelonassa liikkuivat poikkeuksetta yhden kuukauden vuokran paikkeilla, usein se saattoi olla 10 % koko vuoden vuokrasta tai 10 prosenttia koko vuoden vuokrasta + alv. Väistämättä 600 euron vuokrakämpästä joutui siis maksamaan vähintään toiset 600 euroa hukkaan heitettyä rahaa välittäjälle. Se on iso summa siitä lystistä mitä sillä saa, yhden oven avauksen ja vuokrasopimuksen - siivous ei siis kuulu hintaan, jos kämppä ei ole siisti - useimmiten ne saattoi olla aika järkyssä kunnossa. Asuntoon muutettaessa maksetaan siis käteisellä ensimmäisen kuun vuokra, kahden kuun vuokran arvoinen takuuvuokra ja välityspalkkio, parhaimmillaan yhteensä noin neljän kuukauden vuokra.

Tätä kämppää käytiin katsomassa Töölössä.

Taloustilanne ja siitä riippuvat vuokrakämppien markkinat on tottakai kovin erilaiset Barcelonassa ja Helsingissä. Espanjassa välitysfirma saattaa koostua muutamasta hassusta ukosta, jotka pörräilee mopollaan ympäri kaupunkia asuntoja välittämässä. Suomessa taas markkinat on varmasti aika paljon tiukemmat, Helsingissä vuokra-asuntojen kysyntä on paljon suurempi ja tarjonta niukempi. Täytyy myös ottaa huomioon, että Barcelonassa etsittiin aina täysin kalustettua kämppää, kun taas Helsingissä etsittiin kalustamatonta asuntoa.

Helsinki ei tietenkään ole koko Suomi, ja Barcelona vielä vähemmän koko Espanja, mutta sujuvuuden vuoksi ja toiston välttämiseksi yleistin hieman mutkia suoristaen. Miltäs vaikuttaa?

14 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoista vertailua! Tohon sosiaaliturvatunnukseen meinasi kaatua meidänkin muutto (poikakaveri on saksalainen), kunnes lopulta hain sitten kämppää vain omalla nimelläni... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Meillä asia ei ollu niin helppo, koska paremman puoliskon tulot oli paremmat, niin en voinut jättää hänen tietojaan pois hakemuksesta :)

      Poista
  2. Vaikuttaa silta, etta on tosi mukavaa lukea vuokrauskokemuksista! Taalla kallistuu selvasti enemman Barcelonan malliin, mutta silla erotuksella, etta takuuna on oltava kiinteistoa. Eihan taalla muuten mitkaan rahat pysyis inflaation vauhdissa ja vakuutuksetkin tuntuu olevan vahan sita ja tata :) Suomessa on muuten se kivaa vuokraamisessa, etta isoimmat kodinkoneet voi hyvalla tuurilla unohtaa. Jaakaappi ja liesi tulee aina ja taloyhtiossa saattaa olla pesutupa, jos on sopivalla vuosikymmenella rakennettu. Kiinteista kaapeista nyt puhumattakaan. Toolon parioviasunto nayttaa kotoisalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu :) Kiinteistö takuuna kuulostaa jo aika pahalta vuokrausvaiheessa. Espanjassa oli niin helppo (ja olis varmaan täälläkin jos kalustettuna vuokrais), kun ei tarvinnut mitään kattolamppuja olla valkkaamassa :D Meillä ei valitettavasti ole pesutupaa ja vähänkö ärsyttää kuivata vaatteita keskellä olkkaria, kun Barcelonassa oli ensin ylimääräinen makkari ja sitten parveke, joka hoiti homman!

      Poista
  3. Mielenkiintoista, Barcelonan meininki on lahempana tata Turkin meininkia, taalla on aikalailla vuokratarjontaa, osa vuokraa suoraan ikkunaan latkityin mainoksin tai sivuston kautta, johon asunnonomistaja voi laittaa suoraan ilmon, nain jaa valikadet pois, mekin vuokrattiin oma asunto nain eteenpain kun muutettiin Ankarasta pois. Kun talous notkahtaa niin vuokralaput lisaantyy ikkunoissa, samoin myyntiilmoitukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä kuulla, ei tosin yllättä, että sielläkin taitaa olla vähän vapaammat markkinat kun täällä Suomessa :)

      Poista
  4. Hyvä postaus ja monessa kohdassa voin vain nyökytellä, sillä samanlaisia kokemuksia minullakin on ollut Suomen vs. Portugalin vuokra-asuntomarkkinoista. :) Tosin tuota välityspalkkota emme ole koskaan joutuneet maksamaan.Tuo asumiskuluvertailu kiehtoo itseäni vielä kovasti, eli jos vain jaksat niin kirjoita ihmeessä siitäkin. Voisin kuvitella, että Barcelonan kaltaisessa kaupungissa on muuta Espanjaa kalliimmat vuokrat muun muassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että siellä on niin samanlaista. Toi välityspalkkio on kyllä sellanen juttu, että en vaan tajua millä perusteella se kaatuu vuokralaisen niskaan! :S Asumiskuluista on jo olemassa kunnon luonnos, joten tulossa on :) Barcelonassa on tooosi kalliit vuokrat verrattuna esim. Etelä-Espanjaan.

      Poista
  5. Kuten tiiät, meillä on aika paljon kokemuksia näistä vuokrausjutuista, mutta jottei tulisi kunnon sepustusta tänne niin mitä nyt ensimmäisenä tuli mieleen niin mä oon ollut näytössä jossa oli noin SATA ihmistä! Kämppä oli Pitskussa ja tarjosin 100e korkeempaa vuokraa kuin oli pyydetty. Joku toinen oli saanut sen mutta perunut myöhemmin ja seuraavana soitettiin mulle!! Ihmettelin hieman koska C ei ollut vielä ees Suomessa ja mun työt oli alkaneet noin viikkoa ennen... mut mä olin jo ehtinyt vuokraamaan halvemman kämpän. Onneksi... Niin ja ollaan muuten nyt jo kahteen otteeseen tehty vuokrasoppari 2kk ennen muuttoa... ja oon myös todennut että meidän ammattien (sis.ark-puuseppä ja rak.ins) mainitseminen ja remppausehdotelmien mainitseminen auttaa kummasti asiaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo voin kuvitella, että teillä näitä tarinoita riittää :) Mutta siis sata ihmistä? Eihän ne mahdu ja ehdi sisäänkään. Ja onnea vaan sille, joka joutuu ne paperit käymään läpi :D On jotenkin ollut niin hektistä ja liikkuvaista tää elämä, etten osaisi kuvitellakaan allekirjoittavani vuokrasopparia 2kk etukäteen, mutta kaipa siitäkin jotain hyötyä on. Tuntuu vaan, että siinä ajassa ehtii jo tapahtua vaikka mitä :)

      Poista
  6. Noloa myöntää, mutta olen etsinyt kämppää vain pari kertaa elämässäni. Turussa ja Thessalonikissa. Thessalonikissa kaikki meni niin epävirallisesti ja laittomasti kuin vain voi... Kämppäkin oli laiton "pent house kämppä" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oot päässy helpolla. Ei tosin onneksi munkaan ole niiin paljon tarvinnut ettiä, kun asuntoloissakin on vietetty muutama vuos :) Tuolla Etelä-Euroopassa on tosiaan vähän eri meininki..

      Poista