6. lokakuuta 2014

Kymmenes kerta toden sanoo?

Peukut auttoivat, sillä viimeksi kirjoitin asuntoetsintöjen toivottavasti loppuvan kymmenennen kämpän kohdalla. Ja niinhän siinä kävi. Tämä viimeisin kämppä oli ensimmäinen, johon jo sisään astuessa oltiin molemmat täysin ihastuttu. Yleensähän netissä vuokrakämppien valokuvia katsellessa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jos kuvat ovat huonoja, niin todellisuus on vielä huonompi. Näin olen päätellyt oman tähän astisen kokemukseni mukaan, niin Skotlannissa, Espanjassa kuin Suomessakin. Monta kertaa olisi tehnyt mieli tarjoutua vuokrailmoituksen uusien valokuvien ottajaksi, kun kuvat ovat olleet niin surkeita. Tällä kertaa meillä oli onni onnettomuudessa. Valokuvat ei olleet mitään ihan huippuja, mutta tultiin silti kaksi viikkoa takaperin sateisena maanantai-iltana tätä kämppää katsomaan. Onneksemme olimme ainoita (!) vierailijoita, kilpailua ei siis juurikaan ollut, vaan jo samana iltana saimme puhelinsoiton välitysfirmasta. Kämppä oli meidän. Tätä ei kuitenkaan kumpikaan uskottu, ennen kuin paperityöt oli tehty, nimet oli vuokrasopimuksessa ja uuden asunnon avaimet kädessä. Onneksi sekin sujui ihan parissa päivässä ja muutto-operaatio sai alkaa.

Noin muutenkin hommat ovat lähteneet luistamaan, byrokratian rattaat lähtivät rullaamaan. Nico sai luvan aloittaa työt ja viimeinkin istumme aamuisin uuden asunnon ruokapöydässä aamupalalla ennen kuin molemmat suuntaamme tahoillemme toimistoihin. Vihdoinkin!


Viime viikolla näytti vielä tältä, nyt ollaan onneksi jo voiton puolella. Kun vielä saadaan sohva raahattua tänne asti ja muutama peili paikoilleen, niin ruvetaan olemaan loppusuoralla. 

Palaan pian fiilistelemään ensimmäisiä Suomi-viikkoja tarkemmin. Nico ainakin taitaa olla jo ihan hyvin sopeutunut, kun viime viikolla yksi aamu kuului ovelta: "ei siellä tänään ole niin kylmä, jopa 10 astetta".

24 kommenttia:

  1. Mä olen miettinyt ihan samaa noista vuokrasuntojen kuvista, siis miten helkkarin vaikeeta voi olla ottaa edes jotenkin mukiinmeneviä kuvia? Ihanaa että arki on nyt päässyt alkamaan ja pääsette kumpikin lähtemään omille tahoillenne töihin aamulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä en kans ymmärrä.. ja kauheeta ajanhukkausta kaikille mennä näyttämään jotain romukämppää, josta näkee sitten ekalla sekunnilla, että tänne en muuta.

      Poista
  2. Hienoa etta kamppa loytyi ja Nicokin on saanut aloittaa tyot! Olis mielenkiintoista kuulla millainen prosessi tuo Nicon tyoluvan saanti oli. Migrin sivuilta loytyy tietoa mut olis kiva kuulla teidan kokemuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ajattelin kyllä kirjoitella asiasta vähän tarkemmin.. meinaan viranomaisten sivuilta on kyllä aika vaikea tulkita yhtään mitään! :D

      Poista
  3. Onnea kämpästä ja rullaavasta arjesta! Nicolle onnea työpaikasta, meillä mies kiroaa, että mitä ihmettä vielä pitää tehdä, että saisi (vain 5 vuoden jälkeen) Suomesta pysyvämpää työtä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Menninkäinen! Juuri samaa valittelivat muutama argentiinalaisherra, jotka tavattiin pari viikkoa sitten. Toivottavasti sun mies löytää jotain pysyvämpää työtä pian!

      Poista
  4. Wuhuu! Onneks tärppäs... :) tuo on kyllä niin kivaa vaihetta kun pikku hiljaa saa pistää kämppää kuntoon. Ja onneks ootte molemmat myös työllistyny. Arki on joskus hyväkin asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä me onneksi aika nopeasti saatiin kaikki kondikseen :) on hullua joutua miettimään jotain verhoja, mattoja ja muuta sisustusta näin perusteellisesti. Arki tuntuu nyt oikein luksukselta! :)

      Poista
  5. Onnea uuden kodin johdosta! Ja hienoa että molemmilla on nyt työpaikat, on varmaan helpottunut olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Nyt tuntuu hyvältä olla taas arjen rutiineissa :)

      Poista
  6. Mahtavaa että löytyi mieluisa koti ja muutekin näkyy elämä Helsingissä alkaneen kivasti:) Kivan näköistä uudessa kodissa ja onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Jael, kyllä löydettiin ihana koti, niin ihana, ettei täältä tekisi mieli lähteä poiskaan. Varsinkaan nyt kun ilmat viilenee.. haha

      Poista
  7. Onnea täältäkin! Ja huonekaluissa bongattu IKEAn tuotteita ja laatikoita, hyvä hyvä! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, kyllä vain.. IKEAan jouduimmekin suuntaamaan, saldona nyt 3 reissua. Toivottavasti jäävät tuohon lukuun ;)

      Poista
  8. Mukavaa, kun arki on lähtenyt rullaamaan ja molemmilla jo työt! :) Vähän oon kade, kun oma arki/elämä ei oo ihan noin mutkatonta (elämä kahdessa maassa), mitä postauksesta voisi ymmärtää. :D Ei mutta, hurjasti onnea noin isosta muutoksesta ja muutosta ylipiätänsä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, no ei tämäkään ihan täysin mutkatonta ole, vaikka siltä se ehkä kuulostaakin. Ollaan sentään samassa maassa kuitenkin. Toivottavasti sun elämän mutkat suoristuu pian :)

      Poista
  9. Mahtavaa, tosi hienoa että teillä on asiat järjestyneet molemmille! Ja ihanaa arkea Helsinkiin, itse odotan innolla pikaista Suomi-visiittiä ensi viikolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, täällä onkin hieno ruska, vaikka kylmä (!!!).

      Poista
  10. Reipas Nico! Voit kertoa sellaset terveiset. Asukaa ainakin sen aikaa uudessa kodissa, etta mekin ehditaan kylailla :) Aamupalan syonti yhdessa on muuten tosi kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kiitos, välitän tiedot :) Meille ainakin aamupalan syönti yhdessä on niin normaalia, että harvoja ovat ne kerran kun joutuu yksin aamupalaistamaan. Onneksi niin! (sillon on myös yleensä kiellettyä puhelimen räpläys ;) )

      Poista
  11. Onnea täältä minunkin puolestani uuden kämpän ja Suomi-elämän johdosta! :) Uskon että työpaikkojen saanti molemmilla helpottaa sekä sinun paluumuuttoa että Nicon uuteen maahan integroitumista, kun tulee säännöllinen päivärytmi arkipäiville. Ja nyt kun ootte täällä Helsingissä niin toivottavasti mekin nähellään jossain vaiheessa vaikkapa jonkin blogimiitin myötä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Mari! Kyllä ihan varmasti helpottaa, Nicolla vaan ei nyt taida olla pahemmin aikaa suomenkielen kursseille :) Eiköhän me jossain vielä törmätä, on tullut niin monta tuttua naamaa jo kaupungilla vastaan!

      Poista
  12. Huippujuttu! Ja kiva kuulla että molemmilla on työkuviotkin selvillä. Siitä se uudelleen suomalaistuminen lähtee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika, kyllä se tästä lähtee.. :P

      Poista