pikkujoulut ja Santa photo.

Olihan se vielä female Santa, kun mentiin ottamaan joulukuva. Harmi vaan, että vasta kuvan ottamisen jälkeen matka jatkui keskustaan tonttulakkia hankkimaan.

Illan pikkujoulut meni loistavasti suomalaisissa tunnelmissa. Meillä oli Marlin glögiä, pipareita, Fazerin sinistä ja suomalaista joulumusaa..

End of classes...

Nyt on syyslukukauden tunnit loppu ja kokeet enää jäljellä. Viikon päästä perjantaina vasta on ensimmäinen koe. Tässä pitäisi olla hyvää aikaa lukea.. tuntuu erikoiselta kun opettajat toivottavat "hyvää lomaa", vaikka tästä on loma kaukana, kun opiskelijat stressaa kokeista!

Alku vko meni hujauksessa. Sain esseen ja analyysin palautettua ajoissa ja kerrankin esseen teko ei jäänyt viimeiseen yöhön. Torstai aamuna luokkatoverit valittelivat väsymystä aamun luennolla, koska kaikilla oli mennyt myöhään lattarikirjallisuuden esseetä kirjottaessa.. mulla meni kans myöhään, mutta vaan sen takia, että oltiin Alfiesissä porukalla. Syksyn viimeinen keskivko, kun yliopiston baari oli auki. Patistin itseni siis koko keskivko iltapäiväksi koneen ääreen kirjottamaan esseetä ja ehdinkin saada sen valmiiksi ennen iltaa.

Coldplayn keikalla tutustuin uuteen kanadalaiseen bändiin, jonka nimi on Stars (tästä voi kuunnella niiden biisin). Ne oli brittipoikien lämppärinä Ottawan keikalla. Tiistaina illalla Stars esiintyi Kingstonissa. Olin kokonaan unohtanut, että yks kaveri oli hommannu meille liput konserttiin jo viikkoja aiemmin. Konsertti oli siitä mielenkiintonen, että se oli kirkossa. Syy lienee siinä, että Kingstonista ei vaan löydy muuta mahdollista konserttipaikkaa. Lämppäri oli niin surkea, että teki mieli tulla takaisin kotiin kirjottamaan esseetä, mutta onneksi itse keikka oli huippu!

Torstai oli ilmaisen ruuan päivä. Aamulla meillä oli lattarikirjallisuuden luennolla nyyttärikestit syyslukukauden loppumisen kunniaks ja sitten menin suoraan töihin muutamaksi tunniksi. CoGro tekee catering-keikkoja yliopistolla järjestettäviin kokouksiin/koulutuksiin yms, joten ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ja menin valmistelemaan sandwich ja veggie tarjoiluja.
Kello 12 International Center tarjosi ilmaista keittoa lounaaksi ja illalla Kauppis-laitos tarjosi vaihtareille ilmaista pizzaa, joten pakko oli sinnekin mennä kuokkimaan.

Tänään kampuksella saa dollarilla kuvan joulupukin kanssa ja rahat menee hyväntekeväisyyteen, niin on pakko mennä nappaaman kuva. Aamulla kävelin kuvauspaikan ohi ja tuolissa istui naispuolinen pukki, joten saa nähdä onko se vielä siellä, kun menen ottamaan kuvan.
Iltapäivällä Europe United pelaa taas fudista, joten ehkä pitää sitä mennä katsomaan ennen illalla olevia suomalaisten kesken vietettäviä pieniä pikkujouluja. Glögiä ja pipareita ja ehkä myös joululauluja tonttulakit päässä. Siitä varmaan matka jatkuu Kauppislaitoksen vaihtarikomitean joulubileisiin, josta jatketaan sitten viimeistä kertaa Alfiesiin. Neljä marraskuussa syntynyttä vaihtarikaveria viettää siellä synttäreitään tänään.

Tekemistä siis riittää..
Hyvää viikonloppua!

Semi-Formalia ja joulumieltä

Perjantaina klo 6 illalla lähti sitten ensimmäinen keltainen koulubussi kampukselta, joka oli täynnä siististi pukeutuneita vaihtareita, ehkä muutama kanadalainenkin oli mukana. Semi-formal paikka oli vain reilun 5min bussimatkan päässä. Lippuja oli myyty huimat 150 ja 7 aikaan kaikki bussilastilliset oli perillä.

Nälkä oli kova, joten onneksi pääsimme pian aloittamaan illallisen. Alkupalaksi oli salaatti ja pääruuaksi itse olin valinnut lohen, kanan sijaan. Täällä ei usein lohta tule syötyä, joten oli pakko käyttää tilaisuus hyväksi. Onneksi lohi ei tuottanut pettymystä vaan oli taivaallisen hyvää. Jälkkäriksi saimme jotain erikoista marjakakkua, sekin todella hyvää.

Ruuan jälkeen vaihtareiden joukosta palkittiin mm. paras pukeutuja, joka aina koulussa näyttää hyvältä -palkinto tuli Suomeen, Lasselle. Palkinnon sai myös eniten kanadalaistunut vaihtari -Suomeen tuli sekin, Sariannelle. Isänmaallisin oli italialainen Marco, pahin paparazzi, aina kameran kanssa oli skotti Alan ja parhaat tanssijan lahjat omaava oli tanskalainen Berg.
Syksyn tapahtumista, bileistä ja tunnelmista oli koottu slide show, joka näytettiin kans ruuan päätteeksi.

Yhden aikaan lähti ensimmäiset bussikuljetukset takasin kampukselle ja yksi kanadalainen Commerce komitean jäsen järkkäsi jatkot kotonaan tässä ihan meijän lähellä, joten jatkettiin sinne suurella porukalla. Itse tulin kotiin joskus puoli neljän maissa. Oli loistava ilta ja taas törmäsin moniin uusiin ihmisiin ja vaihtareihin, joita en ole aiemmin nähnyt.

Neljän tunnin yöunet menivät pipariksi, koska puoli 7 aikaan aamulla täällä tuli palohälytys. En vieläkään oikein tiedä, mistä tämä johtui, mutta jouduttiin lähes puoli tuntia seisomaan tossa tien toisella puolella ulkona -10 asteen pakkasessa yöpuvuissa. Kolme paloautoa tuli paikalla, mutta onneksi missään ei näkynyt jälkeäkään savusta.

Puoli 10 mulla alkoi työt koska olin avausvuorossa. Kolme tuntia meni onneksi nopeasti ja sen jälkeen tapasin pari kaveria keskustassa brunssilla. Sitten tulinkin kotiin, nukuin vähän päikkäreitä ja yritin tehdä koulujuttuja.

Kuudelta illalla lähdettiin keskustaan katsomaan Santa Paraatia, josta olin vahingossa kuullut edellisenä päivänä. Luulin, että kyseessä olisi joku korkeintaan 20min juttu, mutta koko leikissä menikin lähemmäs 2 tuntia. Ulkona oli karmea pakkanen, joten oltiin tietenkin ihan jäässä. Princess Street, joka on Kingstonin pääkatu, oli poikki ja molemmin puolin täynnä lapsiperheitä ja vaikka minkä ikäisiä ihmisiä.
Paikalla paraatissa edustamassa oli heti ensimmäisenä Queen'sin yliopisto; pari urheilujoukkuetta ja mm. Queen'sin bändi säkkipillineen, mutta mukana oli myös varmasti kaikki Kingstonin alueen yritykset ja yhdistykset, mm joku vanhojen vaatteiden pukeutumisen kerho, jossa mummot ja papat marssi kuviossa päällään vaatteet jostain satojen vuosien takaa. Mukana oli myös Kingstonin poliisi ja palokunta, vapaa palokunta, Lionsit, St. Lawrence College, Royal Military Academy, Harley Davidson kerho pyörineen, nuorten voimistelujoukkue, poikien crossi-pyörä kerho ja vaikka mitä muita.. Paloautojen palotikkailla oli lapsia istumassa ja vilkuttamassa yhdessä palomiesten kanssa.

Välissä piti käydä Starbucksista hakemassa ihanaa jouluista piparminttu mochaa ja vähän lämmitellä sisällä. Kaikki kaupat, jotka vielä oli auki, oli täynnä ihmisiä jotka ikkunoista ihaili paraatia. Ulkona oli niin kylmä!
tässä muutama kännykällä otettu kuva.

Tämä taisi olla K Rock radiokanavan joulutervehdys. Bändi soitti liikkuvan lavan päällä joulurockia.

Tässä oli kokonainen bussi koristeltu joulumielin. Huomaa edessä oleva poro! Bussin kaikki ikkunat ja kyljet oli täynnä joulukoristeita ja bussissa matkusti sisällä lapsia, jotka ihmetteli ikkunoissa.

Ihan viimeisenä oli tietysti joulupukki poroineen. Lapsilla oli joulupukin kirjeet mukana.
Paraatin jälkeen kokoonnuttiin Market Squarelle, jossa joulupukki ja joulumuori sytytti joulukuuseen jouluvalot. Sitä ennen joku heppu julisti tämän "3rd Annual Christmas tree lightning"iksi. Uusi perinne siis.. ;)

Täytyy kyllä sanoa, että mitä enemmän aikaa keskustassa vietän, niin sitä enemmän pidän tästä kaupungista. Tämä muistuttaa kovasti mm. Gilmore Girlsien Stars Hollowta. Paraatia veti ihan sen näkönen vanha parrakas ukko, mikä GG:ssä on Stars Hollown kaupunginjohtajana; Taylor.

Paraatin jälkeen tultiin kovaa vauhtia kotiin lämmittelemään. Kaksi tuntia ulkona oli aivan liikaa tässä pakkasessa. Meni muutama tunti siinä sulatellessa ja ruvettiin katsomaan ihanaa the Holiday leffaa, kun oli kunnon joulu spirit jo päällä. Ei kuitenkaan saatu leffaa katsottua loppuun, sillä oli pakko mennä nukkumaan.

Sunnuntaina meninkin sitten kirjastoon jo aamulla kello kymmeneksi opiskelemaan. Luin vähän Hobbesia politiikan teoriaa varten ja rupesin hahmottelemaan tämän viikon esseitä.
Viimeinen kouluviikko käynnissä.

ja taas on perjantai..

Viikko on mennyt aivan hujauksessa, mutta paljon on tullut tehtyäkin. Lunta on onneksi satanut, vaikka maa ei enää ole valkoinen. Täällä on välillä ollut vähän raaka tuuli, mutta lämpötila on ollut ihan sopiva; -1 ja -9 pakkasasteen välillä.

Keskiviikkona olin taas pitkästä aikaa töissä. Vuoro meni hurjan nopeasti ja onneksi barista-kaverina oli Katelyn, jonka kanssa tullaan hyvin juttuun ja yhteistyö ahtaissa tiloissa sujuu loistavasti. Ensimmäiset pari tuntia oli niin kiirettä, että ei ehditty edes kuulumisia vaihtaa, mutta onneksi vikan työtunnin aikana ehdittiin jopa jutella niitä näitä. Töihin on aina vähän hankala lähteä kun mieluummin jäis omaan, lämpöseen huoneeseen vaikka nukkumaan, mutta silti siellä on aina tosi mukava olla. Onneksi näin! :)

Keskiviikkona illalla oli yliopiston jalkapallo (soccer) liigan finaali, jossa pelasi Europe United, eurooppalaisia vaihtareita + yksi aussi. Oli todella hieno matsi, vastapuolen joukkue koostui urheilu-opiskelijoista (vissiin?!?), mutta silti eurooppalaiset osaa pelata fudista paremmin kun kanukit. Europe Unitedilla yleisöä riitti ja varmasti lähemmäs 30-40 muuta vaihtaria tai kanadalaista oli heitä kannustamassa.. ja jostain oli löytynyt EU lippu, joka liehui yleisön joukossa (+mun Suomen lippu tottakai!). Matsi meni rankkareille, joten jännitystä riitti, mutta onneks meijän italialainen maalivahti hoiti hommat ja pojat sai maaleja, niin voitettiin.
Siitä seurasi tietenkin hurjat bileet + että oli yhden ranskalaistytön synttärit, joita vietettiin kans täällä Harknessissa. Jatkettiin porukalla taas yliopiston Alfies-baariin, jossa tanssilattia täyttyi lähinnä vaihtareista ja muutamasta mukaan eksyneestä kanukista. :)

Torstaina (eilen) heräsin taas aikasin aamun luennolle, jonka jälkeen käytiin parin kaverin kanssa vuokraamassa auto ja lähdettiin ajamaan kohti Ottawaa. Tarkoituksena oli mennä etsimään sopivia mekkoja perjantaina varten ennen illan lätkämatsia. Käytiin keskustan ulkopuolella yhdessä kauppakeskuksessa, jossa tarjonta oli huonompi kun meillä Kingstonissa. Päätettiin jatkaa ihan Ottawan keskustaan asti, jossa mentiin toiseen kauppakeskukseen kauppoja kiertämään. Toivosta oli jo luovuttu ja päädyttiin syömään ennen kuin piti lähteä lätkämatsiin. Onneksi lopuksi käytiin kuitenkin vielä yhdessä tavaratalossa (ns. Sokos), jossa erilaisia mekkoja riitti vaikka kuinka paljon. Sieltä jopa minä löysin mieluisen ja istuvan mekon tarjoushintaan.

Ajettiin vähän harhaan ja jäätiin jumiin liikenteeseen matkalla Scotiabank Placelle, jossa illan lätkä pelattiin; Ottawa Senators vastaan Montreal Canadians. Quebec on niin lähellä, että hallissa näytti olevan ainakin yhtä paljon Montrealin kannattajia (ellei enemmän), kuin Ottawan kannattajia. Ei siis jouduttu tappeluun, vaikka kannustettiinkin vierasjoukkuetta. Päinvastoin! Meidän ympärillä oli suurinosa Montrealin kannattajia kans.
Missattiin ensimmäisen erän ekat 7 minuuttia ja jouduttiin kuuntelemaan autossa radiosta matsin selostusta. Löydettiin vain ranskankielinen selostus, joka kuulosti enemmän siansaksalta kun ranskalta.. quebecin ranska on vaan niin erikoista. Ei nähty ensimmäistä Ottawan maalia, mutta onneksi pari minuuttia sen jälkeen kun päästiin omille paikoille, niin Saku Koivu hoiti homman kotiin ja näytti mistä suomipoika (leijona) on tehty ja tasoitti pelin 1-1. Lopputulos oli 2-2, jonka jälkeen oli 5min maaliton lisäaika. Meidän onneksemme tämä johti rankkareihin ja Montreal voitti pelin 3-2. Tunnelma hallissa oli sanoin kuvaamaton ja saatiin todellakin rahoille vastinetta uskomattoman jännän pelin ansiosta. Harmi vaan, että sekä Koivu, että Ruutu epäonnistui omissa rankkareissaan.

*Tässä Montrealin maalivahti torjuttuaan Ruudun laukauksen ja telkkarissa näkyy Ruutu #73.

*Tässä Koivu aloituksessa, valkoinen paita #11.

*Senatorsin pelaajilla on ainakin kunnon sponsorit! Huomaa valotaulun teksti.. Pfizer on pistänyt kunnon rahat NHL-tukemiseen. Tuo Viagra ei varmasti jäänyt keltään huomaamatta, sillä se pysyi valotaulussa paljon pidempään kuin yksikään toinen mainos/kannuste-lause.

Vaikka siis koko halli oli täynnä (20 047 ihmistä!) sekä Ottawan, että Montrealin kannattajia, niin ainoat tappelut koettiin jäällä pelaajien keskuudessa. Katsomossa ei ollut mitään eristettyjä osioita, vaan kaikki istui sekasin, huolimatta siitä kumpaa joukkuetta kannusti. Meidän edessä oli kaksi Ottawan kannattajaa, jotka sinnikkäästi huusi Go Senators, vaikka kaikki heidän ympärillään huusivat, meidät mukaan lukien, Go Habs (Montreal) Go.
Vielä ottelun loputtua tunnelma oli katossa ja kaikki riemuitsivat hyvästä pelistä ja ennen kaikkea Montrealin voitosta. Meillä oli Suomen lippu mukana ja sen nähtyään ihmiset reagoi mm. "yey, Saku Koivu", "wow, Finland!" ja "Go Saku". Kanukit jopa tunnistaa siniristilipun.

*Tässä innokkaat Koivu fanit!

Kotimatkalla ajettiin taas kerran harhaan, mutta ilta meni joka tapauksessa myöhään, sillä jonotimme ensin auton kanssa ainakin puoli tuntia, jotta päästiin parkkikselta ulos. Perillä kotona oltiin vasta yöllä 2 aikaan, jonka jälkeen kaaduin suoraan sänkyyn.

Tänään aamulla (perjantaina) hämmästyin todella aamulla Hesarin sivulle mentyä.. tuttuun tapaan ajattelin lukea, mitä maailmalla on tapahtunut. Otsikot etusivulla olivat kuitenkin mm. seuraavanlaisia:
* Finnairin matkustaja synnytti Kazakstanin yllä
* Helsingin seudulla riehuu vauvabuumi
* Nokian insinööri kuoli syömiskilpailussa Intiassa
* Michael Jackson kääntyi muslimiksi ja sai enkelin nimen
* Dubaissa järjestettiin maailman suurimmat bileet
Nämä otsikot luettuani jouduin hetken miettimään
a) olenko todella Helsingin Sanomien virallisella nettisivulla?
b) onko tänään aprillipäivä?
c) mitä ihmettä?!?!

Päivän tähän asti koomisin juttu on kuitenkin mun mielestä se, että täällä Queen'sin yliopistolla on palkattu 11 opiskelijaa Conversation cop:seiksi. Aivan niin, keskustelupoliiseiksi! Täällä on syksyn aikana ollu muutamia rasistisia tapauksia ja mm. muslim society on ollut ilkivallan kohteena useita kertoja. Yliopisto on päättänyt puuttua asiaan niin, että nämä keskustelupoliisit kuljeskelevat ympäri kampusta ja kuuntelevat ihmisten keskusteluja ja saavat vielä palkkaa sitä! Jos joku käyttää uhkaavia/loukkaavia sanoja, niin keskustelupoliisin kuuluu huomauttaa opiskelijaa siitä. Meidän tuutori oli jo joutunut uhriksi, kun hän oli heittänyt kaverilleen lauseen "it's the gayest ringtone ever", johon kuuloetäisyydellä ollut keskustelupoliisi oli heti puuttunut. Kuulostaa uskomattomalta! Täältä löytyy Globe and Mail-lehden artikkeli asiasta.

Nyt pitää ruveta laittautumaan illan semi-formaliin, jonne bussi kuljetus lähtee reilun tunnin päästä.. kohta tulee kiire.

Hyvää viikonloppua ihmiset!

Vihdoinkin LUNTA!

Tänään on koko päivän tullut lähes taukoamatta lunta..
Kunnolla sai toppautua talvivaatteisiin, kerroksittain ja hatun ja käsineiden kera. Vielä näin illallakin taitaa jotain valkosta olla maassa jäljellä.

Aamulla käytiin ostamassa liput perjantaina järjestettävään "semi-formaliin", jonka hoitaa Commerce laitoksen vaihtarikomitea. Se on tarkoitettu kaikille vaihtareille, syksyn viimiset niiden järkkäämät bileet, mutta ehkä sinne eksyy kanadalaisiakin. Lippu oli 30 dollaria. Sillä saa bussikuljetuksen koululta jonnekin hienoon paikkaan (en tiedä minne), kolmen ruokalajin illallisen ja en tiedä mitä muuta.. -ei varman mitään. Ongelma on nyt, että mistä mekko.. tänään oltiin jo vähän kauppoja kiertämässä, mutta täällä on ehkä 3-4 potentiaalista mekkokauppaa, niin niitä kiertäessä ei kauaa mennyt! Eikä tullut mekkoa ostettua.

Kierroksella keskustassa päätimme poiketa pieneen putiikkiin, joka ulospäin näytti söpöltä ja lämpöiseltä leipomolta. Leivonnaiset eivät houkuttaneet, mutta sen sijaan hyllystä heti oven vierestä löysimme Halvan salmiakkia, Fazerin salmiakkia, ruisleipää (made in US) ja mm. ruotsalaisia noitapillejä. Samoin niitä FinnCrisp hapankorppuja, joita saa ainakin 4 (!!!) eri kaupasta täältä pienestä Kingstonin 125 000 asukkaan kaupungista. Oli pakko ostaa ylihinnoiteltuja noitapillejä (4 dollaria/pussi), ruisleipää ja Halvan salmiakkia; joka on ehkä parasta ikinä.

Meillä on enää 1,5 vkoa oppitunteja jäljellä. Arabian tunnit tosin loppuvat jo tällä viikolla. Uskomatonta. Sitten heti joulukuun alusta alkaa koeviikot. Hurjaa! Suurinosa vaihtareista lähtee kotiin ennen joulua, eikä enää palaa Kanadaan. Tosi haikea fiilis, eikä kukaan halua ajatella sitä.. näistä viikoista tulee varmasti bileiden, stressin ja haikeuden täytteiset ajat.

Meijän Europe United fudisjoukkue (soccer), jossa vaihtareita pelaa koulun liigassa on nyt menestynyt yli-hyvin. EU on ainoa joukkue, jolla riittää katsojia.. itsekin olen ollut ainakin viimiset 3 matsia katsomassa. Tänään on semifinaali illalla 21:30, joten pitää taas pistää kunnon kerrospukeutumiset päälle ja mennä kentänlaidalle kannustamaan. Toivottavasti pojat pääsee huomiseen finaaliin!

kuulumisia

Viime viikko on mennyt todella hurjaa vauhtia ja jotkut onkin ihmetelleet, kun en ole kunnolla mitään kirjottanut vähään aikaan..
tässä on ollut Halloweenia, esitelmä, kirjallisuusanalyysi ja töitä yms.

Viime viikonloppu oli siis Halloween. Vietin illan suht rauhallisesti. Tapasin ensin kavereita yliopiston Alfies-baarissa perjantai-iltapäivällä. Siellä oli hirveä määrä erikoisia olentoja. Yhdet 9 vaihtarityttöä oli pukeutuneet Crayola-liiduiksi. Yksi makeimmista asusteista ehdottomasti! He saivatkin palkinnon luovuudestaan. Sarah Palin ja Mc Cain löytyivät myös, tottakai.
Sitten käytiin porukalla syömässä sellasessa spaghetti-ravintolassa. Omituista, että opiskelijoina päädyttiin spaghetti-paikkaan, koska kaikki tietää, että opiskelijat syö koko ajan pastaa -halpaa ja helppo ja nopea valmistaa. Silti oli todella herkullista carbonarapastaa siellä suht hyvään hintaankin.

Ravintolan jälkeen jatkoin matkaa parin paikallisen kaverin, Ginan ja Katien luo. Gina on oikeastaan Meksikosta, mutta opiskelee täällä koko tutkintoa ja Katie on Ottawasta kotoisin. Molemmat tytöt on mun Espanjan kirjallisuuden tunnilla ja töissä kans Common Ground kahvilassa. Niiden kämppikset oli kavereineen lähdössä ulos ja halloween-pukeutumiset oli täydessä vauhdissa. Kun kaikki oli lähteny, me ruvettiin kattomaan leffaa; Practical Magic (suomeksi Lumotut Sisaret). Oli todella hauska noita-leffa, jossa näyttelee mm. Sandra Bullock ja Nicole Kidman. Leffan jälkeen maistettiin vähän Meksikosta tuotua tequilaa ja tanssittiin reggaetonin tahtiin, kunnes puoli kahden aikaan tulin kotiin. Kotimatkalla kadut oli täynnä ihmisiä, mitä erikoisimmissa asusteissa tulossa bileistä ja baareista.

Tapasin siellä kaverin luona kans yhden pojan ja tytön, jotka opiskelee täällä Kingstonin Royal Military Collegessa. Se on siis luokiteltu yliopistoksi, jossa opiskelijat suorittavat yliopisto-opintoja ns. armeija-olosuhteissa. Tutkinto kestää samat 4 vuotta kun täällä Queen'sissa, mutta heille opiskelut on ilmaiset kun taas Queen'sissa opiskelijat (tai heidän vanhemmat) maksavat tuhansia, tuhansia dollareita vuodessa lukukausimaksuja. Tuolla Military Collegessa heillä on siis luentoja ennen ja luentojen jälkeen armeija-koulutusta ja hirveä määrä urheilua. Kuulosti todella mielenkiintoiselta. Valmistumisen jälkeen heidän pitää palvella Kanadan puolustusvoimissa vähintään viiden vuoden ajan tai muuten he joutuvat maksamaan lukuvuosimaksut koululle jälkikäteen.

Sunnuntaina täällä viimein siirrettiin kelloja tunti taaksepäin. Nyt pimeä tulee iltaisin hirveän nopeasti. Olin aamupäivällä katsomassa vähän vaihtareiden fudismatsia (soccer), kun he pelaavat koulun sarjassa ja ovat tainneet voittaa kaikki pelit tähän asti. Muuten päivä meni Espanjan kirjallisuusanalyysiä tehdessä ja välissä kävin 3h töissä.

Meidän pareittain tehtävä Espanjan kirjallisuuden kurssin esitelmä Don Quijotesta siirtyi viime viikolta tämän viikon keskivkoksi, jota ensin pidin loistavana juttuna. Se ei enää tuntunut yhtä hyvältä kun tajusin, että esitelmä oli samana päivänä kun kirjallisuusanalyysi piti palauttaa.. tästä johtuen tiistai-ilta venyi vähän pitkään ja menin nukkumaan vasta yöllä neljän aikaan.
Kolmen tunnin yöunien jälkeen piti lähteä kouluun ja toisella tunnilla oli esitelmä. Se meni ihan hyvin, vaikka proffa ei ihan tykännyt meidän Quijotismin vertauksesta moderniin maailmaan. Ensi tunnilla saadaan sitten opettajan ja luokkakavereiden (joka on 50% esitelmän arvosanasta) arvostelut.
Iltapäivällä olin töissä 14:30-17:30, sitten kävin siellä holokausti-seminaarissa ja illalla päätin mennä Alfiesiin, jossa kaikki (paitsi minä) ovat keskivkoisin. Tanssilattia oli täynnä vaihtareita ja oli aika vaikeaa "spot the Canadian". Oli huippuhauska ilta ja näin ihmisiä, joihin en ole törmännyt pitkään aikaan.

Torstaina nukuin tietysti pommiin, mutta juoksin silti Lattariamerikan kirjallisuuden tunnille. Onneksi näin. Puhuttiin juuri aiheesta, josta ajattelin kirjottaa mun esseen sille kurssille. Opettaja (argentiinalainen) oli myös tuonut mateta, osittain mua varten, joten hän oli innoissaan kun saavuin, vaikka se olikin 10min myöhässä.

Eilen illalla rupesin pitkästä aikaa katsomaan tv-kaistalta suomalaista telkkaria. Katsoin vähän keskivkon 45 minuuttia, jossa puhuivat viime vuoden koulusurmaajan vanhemmat. Hurjaa, että he halusivat tulla julkisuuteen, mutta ehkä se edesauttaa ehkäisemään samanlaisten tapausten toistumista. Katsoin myös torstai-aamun Huomenta Suomea, pätkän, jossa Alexander Stubbia haastateltiin, aiheena: Usan pressanvaalit. Obama voitti, jee! :) Keskivkona politiikan laitoksen oven eteen maahan oli ilmestynyt, vissiin paartavaahdolla kirjoitettu teksti Obama! Kaikkien naamat loistivat koko päivän vaalien tuloksen johdosta.
Ylellä on alkanut joku uusi (torstai-illan) sarja Raja -the Border -jännityssarja, joka kertoo Kanadan rajavartiolaitoksen puuhista ja terrorisminvastaisesta työstä. Eilen katsoin viime vkolla tulleen ensimmäisen jakson, joka vaikutti tosi hyvältä.

Tossa jokunen aika sitten satuin katsomaan vähän JIM-kanavalta tulluttua dokumenttia Raúl Castrosta. Koin suuren yllätyksen, kun yhtenä "asiantuntija"-kommentaattorina oli Mervyn Bain. Hän oli yksi meidän ensimmäisen vuoden kansainvälisten suhteiden kurssin professoreista. Ruudussa nimen alla luki vielä, University of Aberdeen. Cool! Aberdeeni onkin kyllä tunnettu hyvästä politiikan laitoksestaan.
Juu, kiitos ii kommentista, huomasin, että keskivkon Ulkolinja dokumentissa oli aiheena Sudan, Darfur ja pakolaisleirit. Täytyy jossain välissä katsoa sekin.

Tämä viikko on ollut siinäkin suhteessa todella erikoinen, että Kingstonissa on taas ollut todella lämmin. Viime viikolla tuli lunta/räntää ja eilen ja tänään on ollut +20 astetta lämmintä. Jengi kulkee taas shorteissa ja t-paidoissa. Mun huoneen ikkuna on niin auki, kun sen vaan mahdollisesti saa, mutta silti täällä on tuskaisen kuuma. Jopa öisin pitää taas nukkua ikkuna auki. Kanadalaiset sanovat kyllä, että tämän syksyn lämpötilat ovat olleet erityisen korkeita.. -global warming, kenties?!!?

Minä, joka en ikinä hukkaa yhtään mitään, olen nyt onnistunut kahden viikon aikana hävittämään kaksi (!!!) huivia/kaulaliinaa. En voi uskoa sitä! Tässä on jotain todella erikoista. Missään lost & found paikassa ei kukaan ole nähnyt kumpaakaan. Tätä menoa jopa mun suuri huivivarasto on kohta olematon.

Nyt pitää taas lähteä ruokakauppaan pitkästä aikaa ja illalla menen 18:30 --> töihin. Huomenna meillä on työpaikan juhlat meidän pomon kotona. Homma toimii nyyttärimeiningillä, meidät on jaettu Disney-aiheisiin ryhmiin ja jokaisen ryhmän pitää viedä jotain ruokaa ja pukeutua aiheen mukaan. Meidän ryhmän teema on Aladdin. Siitä tulee mielenkiintoista!

Hyvää viikonloppua!

holocaust education week

Queen'sissa on tällä viikolla vietetty Holocaust Education viikkoa.

Maanantaina olin illalla kuuntelemassa luentoa, jonka piti Majuri Brent Beardsley. Hän oli Romeo Dallairen avustaja YK:n UNAMIR (United Nations Assistance Mission for Rwanda) missiossa Rwandassa 1994 ja auttoi Dallairea kirjoittamaan kirjan Shake Hands with the Devil: the failure of humanity in Rwanda. Kirja on mullakin kirjahyllyssä, koska ostin sen kesällä, mutta vielä en ole ehtinyt sitä avata. Toivottavasti pian!
Brent on tällä hetkellä tutkijana Royal Military Collegessa, joka on Kanadan puolustusvoimien yliopistoa vastaava koulu täällä Kingstonissa. Hän kertoi Rwandan kansanmurhan historiaa ja painotti, miten tärkeää on kansainvälisen yhteisön puuttuminen maiden sisäisiin asioihin kansanmurhan tapahtuessa. Hän kehotti meitä lukemaan YK:n peruskirjan alun, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Genocide Conventionin. Kuulemma niiden lukeminen on "the best 15min in your lives".

Keskivkona sama teema jatkui, kun holokaustista selvinnyt Judy Cohen oli puhumassa omista kokemuksistaan juutalaisena Unkarissa. Tämä 80-vuotias nainen piti uskomattoman luennon kuvien kera, toisesta maailmansodasta ja keskitysleireistä, joilla hän itse oli. Ihmisillä oli hurjasti kysymyksiä ja hän oli niin innoissaan, että olisi voinut jatkaa keskustelua monta, monta tuntia.

Molempien puheiden tärkein viesti oli se, että heidän sukupolvi on epäonnistunut täydellisesti tässä "Never Again" -ajatuksessa jättää kansanmurhat historiaan ja sen takia meidän sukupolven pitäisi siis "live up to the idea of our grandparents", joilla oli upeat ajatukset toisen maailman sodan jälkeen sotien loppumisesta yms. YK:ta perustaessa. Molemmat painottivat tällä hetkellä meneillään olevan Darfurin kansanmurhan tiedostamista ja mitä voisimme tehdä sen lopettamiseksi.

Oli todella upeat ja maailmaa-avartavat luennot kummatkin. Niiden kuunteleminen pistää kyllä miettimään omaakin elämää ihan eri kantilta.