a-a-a-ahdistus..

Miksi aina pari viikkoa ennen lähtöä iskee paniikki? Lähtö on kuiteskin ollut tiedossa jo koko kesän, vuoden -ikuisuuden. Silti tänään iski taas ahdistus. Niin paljon tehtävää ennen lähtöä, missä välissä kaiken ehtii? Tasan kahden viikon päästä olen jo muilla mailla. Pikkuhiljaa rupeaa jo päivät täyttymään tekemisistä ja tapaamisista. Se vasta ahdistaa, että kalenteri on niin täynnä.. Pitäs olla aikaa "vaan olla", nähdä kavereita, pakata, olla töissä, hoitaa asioita, siivota, laittaa kuvia kansioon, pestä pyykkiä, kehittää kuvia, kirjottaa maileja, liikkua, nauttia Suomesta. Onneksi viikonloppuna lähden taas maalle.. mutta siellä ahdistaa kaikki asiat, jotka pitäisi hoitaa, mutta ei siellä ollessa onnistu. :D
Loputon noidanpyörä!
On hyvä tietää, että tää tuskin on viimeinen tällänen "lähtö-ahdistus", niitä tulee olemaan tässä elämässä loputtomiin asti. Eikä mikään ole lopullista, tänne tuun kuiteskin takas aikanaan.

P.S. Kuvittelin tähän asti, että Stubbilla on sana hallussa. Eipäs olekaan! Sekin taitaa olla vaan ihminen..

kommentteja Suomesta

Kaikkia suomalaisia varmasti kiinnostaa mitä ulkomaalaiset meistä ja Suomesta yleensä ajattelevat. Ainakin mua! Löysin viime viikolla tälläsen blogin, jonne ulkoministeriön Suomeen (kuukaudeksi) kutsumat ulkomaiset nuoret toimittajat/toimittajaopiskelijat kirjottelevat ajastaan Suomessa.

Enpäs ole ikinä tullut ajatelleeksi esim. tälläisiä juttuja suomen kielessä, mitkä aussi-tytölle on opetettu:

"Then there are the months or ‘kuu’, meaning moon. ‘Helmikuu’, February, is pearl month because of the little pearls of snow that form on the trees and ‘Tammikuu’, January, means oak month - a hard wood to represent the hard winter month."

Tätä kommenttia en ihan ymmärrä..

"The letters b,d,c,q,w,x and g don’t exist, so translating new words from other languages is an interesting game"

Kannattaa tsekata myös viime vuoden The Foreign Correspondents' Programme (FCP) media- ja koulutusohjelmaan kutsuttujen mietelmät, jotka löytyy samoilta sivuilta.

Kohti uusia seikkailuja

Vaikka oonkin tosi iloinen, että tasan kolmen viikon päästä olen jo Argentiinassa, en pysty olla ajattelematta ja jännittämättä tulevaa. Tällä kertaa mun elämä Argentiinassa tulee olemaan aivan toisenlaista kuin koskaan aiemmin. Olen menossa aivan uuteen kaupunkiin, Córdobaan, maan suurimpaan kaupunkiin Buenos Airesin jälkeen. Suurkaupunki, jossa tulen asumaan ja töitä tekemään on 1,7 miljoonan ihmisen kotipaikka. Tulen olemaan yli 600km päässä kaikista tutuista ja perheestä, jotka asuvat Mendozassa.

Tällä kertaa joudun aloittamaan "uudelleen" Argentiinassa ilman valmista perhettä, tukiverkostoa, koulua ja kavereita. Olen oikeesti menossa töihin ja asumaan kaupunkiin, jossa en tunne ketään. Kaikki tutut on nyt sanonut, että Córdoba on yksi Argentiinan elävimmistä paikoista -con mucha joda, eli siellä ei pitäisi aika käydä pitkäksi. Tällä kertaa joudun myös itse pesemään pyykkini ja laittamaan ruokani.. :) Sitä ei olekaan vielä Argentiinassa tapahtunut.
Mahdollisesti diettini tulee pitämään sisällä näitä alla olevissa kuvissa olevia paikallisia herkkuja; mate, bon o bon-suklaa, empanadas & alfajores.



Vihdoinkin myös kämppäasia on selvinnyt. Mulla on nyt syyskuuksi varattuna kaupungin keskustasta kaksio, jossa kämppis on psykologiasta postgradua-tekevä tyttö. Saan oman makuuhuoneen ja kämppis nukkuu olkkarissa, koska hän kuulemma asuu Córdobassa vain muutaman päivän viikossa. Vuokra on ~170 erkkiä, mikä on Argentiinan mittakaavassa kallis, mutta paikanpäällä voin sitten loppuajaksi etsiä jotain halvempaa. Pääasia on, että ainakin ekan kuukauden ajaks on nyt kämppä.

22 päivää kesää jäljellä...

...sitten alkaa kevät!
-meinaan Argentiinassa. :D

Yksi maailman rasittavimmista asioista on yrittää löytää halpoja ja hyviä lentoja netistä. Varsinkin, jos päivät on suurin piirtein tiedossa, eikä ihan ehdottomat. Reilun vkon ajan olen taas vuorotellen työllistänyt niin Kilroyn, Lufthansan, BAn, Iberian, Finnairin kuin KLMn ja ties mitä muita hakukoneita etsien halpoja ja vaihdettavia lentoja Argentiinaan.

Eilen eksyin Kilroyn toimistoon pyytämään apua ja kysymään, miten voin olla varma lentoja ostaessa, että paluupäivää on mahdollista muuttaa. En kuulemma voikaan. Kilroylla oltiin ystävällisiä ja varattiin lennot, jotka oli tarkotus mennä maksamaan tänään.
Illalla kuitenkin löysin itse samat lennot melkein 100 erkkiä halvemmalla suoraan lentoyhtiön sivuilta. Jei Air France!

Toivottavasti ne pitää nyt lentokoneensa kunnossa ja ILMASSA, sillä 27. elokuuta lennän Pariisin kautta Buenos Airesiin.. Wuhuu!

Tarkoituksella otin lennot niin, että Pariisissa on lähes 12h lentojen välissä aikaa ja pääsen käymään tässä mun yhdessä lempparikaupungissa.. johan viime kerrasta rupee taas jo vuosi olemaan. :D

Aion ainakin käydä syömässä banane-nutella crêpin blue cafessa ja ehkä falafelia Le Maraissa ja ehkä tavata kavereita, jos joku on maisemissa.

Nyt se tuntuu taas entistä varmemmalta... oikeesti lähden Argentiinaan takas!

luottoa luotettaville asiakkaille..

Eilen sitten menin vielä tiedustelemaan luottoasioita Nordeasta, jonka asiakas olen vuosikausia ollut. Sieltä tuli sama vastaus kuin Sampo-pankista. Ei luottokortteja ulkomailla opiskeleville.
Meni hermot!
Kirosin Nordean myös alimpaan manalaan..

Tulin kotiin ja laitoin saman tien kunnon selvityspyynnöt molempien pankkien asiakaspalveluun vastausvaatimuksen kera.
Äsken Nordean lähikonttorin päällikkö soitti henkilökohtaisesti ja lupasi hoitaa asian, kunhan laitan korttihakemuksen menemään. Ei siis nähnyt mitään estettä, koska opintoja on tarpeeksi suoritettu. Kyseinen henkilö oli sen verran fiksu, että vielä itse totesi, kuinka ulkomailla opiskeleva luottokorttia enemmän tarvitsee.. sitä minäkin!

Nordea on myös vetänyt tililtäni 5 erkkiä kuussa vuosien ajan jotain palvelumaksua. Turns out kyseessä on joku Solo-palvelu, jota en ikinä ole tilannut saati sitten käyttänyt.
Kuulemma selvitys tästä tehdään myös ja tarvittaessa pankki korvaa rahat tililleni. :D

Johan se aurinko taas paistaa..
ulkonakin!