día del amigo

Argentiinassa (ja muutamassa muussa lattarimaassa vissiin) on tänään ystävänpäivä. FB on tietenkin täynnä ystävänpäivä-toivotuksia eri muodoissa. 

Tämä oli mielestäni erityisen hauska ja ainakin argentiinalaisittain oikein osuva!

(kuinka tärkeää onkaan omistaa ystäviä)

tilannekuvia

Tänään kaupungilla tuli vastaan monta tilannetta, jossa olisi pitänyt olla kamera kädessä ja salamannopeat kamera + refleksit.

Ensin aamulla bussilla töihin mennessä ohi sattui ajamaan iso rekka, ilman kontteja, mutta peräkärryjen kanssa. Rekka kuljetti mielenkiintoisen näköisiä patsaita perässään. Siinä kivinen pariskunta istui toisiaan vastapäätä ja näytti pohtivan maailmaa. Ohi viilettävä rekka kivipariskuntineen sai monilta kanssamatkustajiltani huvittuneita ja kiinnostuneita katseita. Rekasta ja patsaista olisi saanut täydellisen "päivän lehtikuvan".

Lounaalle kävellessä, Keskuskatua pitkin vastaan tuli ties-kuinka-mones romanikerjäläinen. Huvittavaa tässä kyseissä naisessa oli se, että hän ei suinkaan kerännyt rahaa vaan käveli kadulla ja ylitti tiet nenä kiinni Metro-lehdessä ja mietteliäs katse naamalla. Jäin pohtimaan, josko hän ehkä osasi suomea vai luki lehteä kuvien avulla. Päivän täydellinen lehtikuva II.

Töistä lähdettyäni tuli Rautatieaseman edessä vastaan isä kahden pienen tyttärensä kanssa. Mukana oli suuret, vedättävät matkalaukut. Toinen tyttö, varmaan 2v., oli päässyt kirkkaan vihreän samsoniten kyytiin, jota isä työnsi Helsingin hikisessä kesäpäivässä. Päivän lehtikuva III.

______________________________________________

Lisähuomiot, jotka tuli tänään todettua:
* Coffee Housen jäätelöcappuccino on namia!
* Robert's Coffeen jäämocha on aivan parasta!
* Uskomatonta, että Argentiina ensimmäisenä Etelä-Amerikan maana on laillistanut homo-avioliitot ja sallii homopareille adoptio-oikeuden. Kuka olisi uskonut, että Argentiina hyväksyy tälläisen lain ennen Suomea?!? Maa, jossa abortti on vielä laiton! Pisteet Argentiinalle. Ylen uutisen voi lukea tästä.

La Isla Presidencial

Löysin joskus toukokuussa Courrier Internationalin artikkelin kautta tälläsen parodia-ohjelman, jossa pääosassa on Latinalaisen Amerikan (+ Espanjan) maiden päämiehiä, yhteensä 12. Nimensä mukaan, Isla Presidencial (Presidentti-saari), kertoo tarinan, jossa lattarijohtajat haaksirikkoutuvat autiolle saarelle. Videoista tunnistaa kyllä heti kenestä on kyse ja ohjelmaa parantaa se, että jokaisella on oikea, oma aksenttinsa. Ohjelma on venezuelalaisen Juan Andrés Ravellin käsialaa.

Onnistuin löytämään trailerin englanniksi.

Toisessa jaksossa presidentit mm. kalastelevat saadakseen ruokaa. Chavezin laulu on huippu ja saarelle saapuu myös yllättävä vieras.

Tänään kuitenkin löysin uusimman jakson, joka oli julkaistu eilen. Se on oikein ajankohtainen, sillä siinä pelataan fudista. Nauroin hulluna!

Youtubesta löytää lisää jaksoja, tai ainakin pätkiä, mutta valitettavasti vaan espanjaksi.
Uusista jaksoista ja muusta mukavasta (mm. tekijän haastattelu) asiaan liittyvästä voi katsoa lisää sarjan nettisivulla: Isla Presidencial.

yllättävä päivän piristys

Eilen seisoin väsyneenä, kuumuudesta tukahtuneena ja kurkku kuivana töiden jälkeen Rautatientorilla bussia odottamassa. Puhuin juuri kaverin kanssa puhelimessa kun yhtäkkiä jostain "puskan takaa" ilmestyi (promo) tyttö ojentaen mulle Coca Cola Zero-tölkkiä. Fiksuna tyttönä hän vielä avasi tölkin ennen kuin ojensi sen minulle tajuttuaan, että käteni olivat varattuja. Täydellistä.

täydellinen kesäpäivä

Sunnuntai oli loistava esimerkki täydellisestä kesäpäivästä.
Päivän suunnitelmaan kuului piknik Suomenlinnassa kavereiden kanssa. Kaikki ei kuitenkaan aina mene ihan putkeen. Heti kättelyssä onnistuin taas kerran katsomaan bussien aikataulut väärin. Olin taas myöhässä, mutta onneksi muut löysivät (ja tunnistivatkin) toisensa, joten kauppareissut oli hoidettu kun vihdoin pääsin keskustaan. Kauppatorille päästyämme meitä odottikin satojen metrien jono. Siis mitä? Joku muukin oli päättänyt viettää lämpöistä kesäpäivää Suomenlinnassa.
Plan B ja matka jatkui Kaivariin.

(Un)fortunately Kaivarin nurmet on täynnä valkohanhen kakkaa ja ehkä sen takia koko puisto oli autio. Nurmipläntti ilman hanhen kakkaa on mahdoton yhtälö, joten niinpä viltit levitettiin kakkojen päälle, mutta ei se menoa haitannut. Suut pistettiin makeaksi ja vatsat ahdettiin täyteen mm. mansikoiden, patongin, brien, kuoharin, keksien, kinkkupiiraan ja herneiden voimin. Vietettiin Kaivarissa kaikin puolin mukava sunnuntai-piknik vaikka viime hetkillä sain yhdet hanhen kakat selkään. Good luck, they say.

Kun rupes auringossa istuminen liikaa kuumottamaan, päätettiin lähteä uimaan. Haettiin pari kaveria lisää kun muutama oli jo ehtinyt lähtemään ja huristeltiin Kuusijärvelle uimaan. Tarkoituksena oli mennä landelle, rauhalliselle sunnuntai-iltauinnille. Perille päästyämme heräsimme aivan toisenlaiseen todellisuuteen.

Tienvieressä oli Jeesus-bussi ja kilometreittäin autoja parkkeerattu. Muutama muukin oli siis päättänyt lähteä Kuusijärvelle uimaan. Päästiin kuitenkin pulahtamaan lämpimään järviveteen ja sen jälkeen olo olikin sopivan raikas (ja hiekkainen).

Vesi-bicciä.

Kerrankin oli vapaa sunnuntai ja aikaa extempore-suunnitelmille ja niiden toteutuksille hyvässä seurassa!