





Alkuvuodesta yksi hyvä ystäväni toteutti paluumuuton Suomeen. Onnekseni hän sattui myös muuttamaan Töölöön. Niinpä meille kehkeytyi jo tammikuussa tavaksi jokaviikkoinen kävelylenkki ympäri Töölönlahden kuulumisia vaihdellen. Ensimmäisellä kerralla taisi pakkasta olla lähemmäs 20 astetta, joten kävelylenkki jäi vain yhteen kierrokseen, mutta jo tokasta kerrasta lähtien on kierroksia ollut ainakin kaksi, niin paljon juttua riittää. Kävelylenkkejä on tehty aika säännöllisesti kerran viikossa, lukuunottamatta muutamaa väliviikkoa kaverini polvileikkauksen vuoksi.
Viime perjantaina oli taas kävelylenkin aika heti töiden jälkeen. Hetki oli mitä mainioin, auringonlaskun aikaan ja sinisestä hetkestä nauttien. Jäimme seuraamaan rusakon puuhia ja jäällä liukastelua samalla kuin vaihdoimme viikon kuulumiset, päivittelimme työpaikan tarinoita ja lomasuunnitelmia.
Illalliselle suuntasimme yhden lähes naapurissa asuvan ystäväpariskunnan kanssa jo perinteeksi muodostuneelle sushille. Aivan liian läheltä meidän nykyistä kotia löytyy niin hyvää sushia, että sitä on vaikea vältellä. Onni on ystävät, joille voi laittaa perjantaina puoli seitsemän illalla viestiä, että eiköhän lähdetä sushille (sekä jätetä salikäynti lauantaiaamulle) ja lyötää itsensä istumassa sushi-illallisella hyvässä seurassa vain tuntia myöhemmin.
Tämä alkuvuosi on kulunut aivan tajuttoman hurjaa vauhtia. Vähän väliä löydän itseni kävelylenkiltä Töölönlahdelta ja perjantaisushilta. En malta odottaa kevään tuloa, vaikka samalla kauhistelen viikkojen juoksua. Pääsiäinen on jo ovella ja ensi viikolla suuntaamme Englantiin, tutustumaan niin söpöltä näyttävään pikkukaupunkiin ja tekemään tupatarkastusta rakkaan ystävän luo. Toivotaan, ettei Englannista löydy lunta!
Viime perjantaina oli taas kävelylenkin aika heti töiden jälkeen. Hetki oli mitä mainioin, auringonlaskun aikaan ja sinisestä hetkestä nauttien. Jäimme seuraamaan rusakon puuhia ja jäällä liukastelua samalla kuin vaihdoimme viikon kuulumiset, päivittelimme työpaikan tarinoita ja lomasuunnitelmia.
Illalliselle suuntasimme yhden lähes naapurissa asuvan ystäväpariskunnan kanssa jo perinteeksi muodostuneelle sushille. Aivan liian läheltä meidän nykyistä kotia löytyy niin hyvää sushia, että sitä on vaikea vältellä. Onni on ystävät, joille voi laittaa perjantaina puoli seitsemän illalla viestiä, että eiköhän lähdetä sushille (sekä jätetä salikäynti lauantaiaamulle) ja lyötää itsensä istumassa sushi-illallisella hyvässä seurassa vain tuntia myöhemmin.
Tämä alkuvuosi on kulunut aivan tajuttoman hurjaa vauhtia. Vähän väliä löydän itseni kävelylenkiltä Töölönlahdelta ja perjantaisushilta. En malta odottaa kevään tuloa, vaikka samalla kauhistelen viikkojen juoksua. Pääsiäinen on jo ovella ja ensi viikolla suuntaamme Englantiin, tutustumaan niin söpöltä näyttävään pikkukaupunkiin ja tekemään tupatarkastusta rakkaan ystävän luo. Toivotaan, ettei Englannista löydy lunta!