solo sulla strada...

*Aberdeenissä on taas näkynyt aurinkoa. Ihan myös sen takia, että löysin torstaina suomalaisia Pandan lakuja paikallisesta luontaistuotekaupasta. Nam.
*Espanjan tunnit ovat vielä yksi suuri vitsi. Joka tunnin jälkeen olen räjähtämispisteessä kun menee hermot ja palaa päreet. Kolmannen vuosikurssin tunnilla torstaina sijaisen (jona toimi koko Hispanic-laitoksen pää) kanssa harjoteltiin ääneenlukemista ja perusääntämistä: "espanjassa h-kirjainta ei lausuta" -tasolla. Oikein haasteellisia tunteja siis.
*Kämppis sai viimein siivottua keittiön ja tiskattua kaikki likaamansa (kaikki talon) astiat, joten keittiöön uskaltaa taas mennä.
*Olen katsellut YLEn näyttämiä Islam & Länsi-dokumentteja ja näin opiskellut Lähi-Idän politiikan kurssia varten. TV-kaista on loistelias keksintö!
*Viimepäivien yllättävän aurinkoisen sään johdosta paikalliset tylleröt taitavat luulla kesän tulleen. Asteita kuitenkin on vain +5 astetta. Silti ihmiset kulkee flip flopeissa ja hameissa -ilman sukkiksia, legginssejä tai muita vastaavia säärenpeittäjiä.
*Viimeiset kaksi päivää olen taistellut Picasan elokuvanteko-ohjelman kanssa ja yrittänyt tehdä videota, joka mahtuu gmailin sähköpostiin lähetettäväksi huomista varten -haastava yritys, johon kului tunteja.
*Olympialaiset alko Kanadassa. Jei. Meillä on kisastudio jo suunniteltu valmiiksi lätkämatseja varten.
*Aamulla herättyäni kun menin keittiöön hakemaan aamiaista, löysin meijän olkkarin sohvalta nukkumasta jätkän, jonka paidassa luki "Lapin Kulta".

P.S. Olen lisännyt kuvia marras- ja joulukuun kirjotuksiin (Argentiina, Chile, Peru), mikäli jotakuta kiinnostaa kattella.

Aurinkoa Aberdeenissä.. what?

Jo kahtena päivänä peräkkäin on aurinko paistanut täällä Aberdeenissä. Onhan tää kuitenkin Skotlannin ja vissiin koko Brittein saarteen aurinkoisin kaupunki! -Vaikka ei uskois.

Alkuvko on mennyt yliopistolla ja luennoilla. Vieläkin on Hispanic-laitoksen proffia kipeenä, joten kurssit reistailee ja aikataulut myös. Tänään menin yhdelle "ylimääräselle" kurssille kuuntelemaan varmuuden vuoksi, jos vaikka mun valitsemaa kurssia ei järjestetäkään kun proffaa ei näy, niin en jää ihan pulaan. Bye bye vapaat keskiviikot siis..

Eilen palasin salille ja juoksumatolle kuntoilemaan. Paluu oli raskas, mutta kyllä se tästä lähtee. Onneks on kaveri, jonka kanssa käydä -muuten varmaan loppuis käynnit lyhyeen. Toimitaan toisillemme personal trainereina.

Tänään päätettiin Laten kanssa ottaa auringosta ilo irti ja lähdettiin käppäilemään rannalle. Aberdeen saa paljon anteeksi tälläisinä päivinä -tässä kaupungissa ehdottomasti parasta on meri ja hiekkaranta.

Löydettiin hylätyt kauppakärryt, joihin oli pakko kiivetä pelleilemään.

Käytiin lounaalla rantabulevardin kuppilassa ja kotimatkalla poikettiin ASDAssa (vrt. suomalainen Prisma/Citymarket), jossa kulutettiin varmaan lähes tunti tutkimalla DVDeitä, lamppuja, kirjoja, vaatteita yms. hyödyllistä. Mukaan lähti pari kirjaa, olohousut ja sukkia.

Eilen teki mieli juoda mateta, joten laitoin veden kiehumaan ja rupesin mate-puuhiin. Se loppui lyhyeen, sillä onnistuin kaatamaan ne kahteen kertaan (!!!). Ekalla kerralla mun salikenkiin (sisälle) ja tokalla kerralla kokolattiamatolle. Tässä samalla kuva mun huoneesta. 

Pari pientä kommenttia vielä meidän kämpästä.
Sitä on suomalaisena tottunut liian hyvään elintasoon, joten ulkomaille tullessa tippuu korkealta. 

Meidän talon rapun etuoven lukko on vissiin jotenkin jumissa ja sen avaaminen avaimella ulkoapäin on erittäin hankalaa. Tämän takia me käytetään vaan takaovea. Tätä ei kerrottu mulle kun vasta toisena päivänä kun kerroin mun ongelmista päästä kotiin. Ekana päivänä seisoin avuttomana rapunoven takana avain kädessä odottaen, että joku eksyis mua auttamaan.

Tältä etuoven pieli näyttää.

Meidän kämpässä on sellanen ovipuhelin, mutta se ei tietenkään toimi. Ei vissiin monessa muussakaan kämpässä, koska ovenpielus on täynnä ylimääräsiä ovikelloja. Sen sijaan, että yhden korjais, niin nää laittaa toisen tilalle. Meilläkin on siis periaatteessa kaksi ovikelloa, mutta niistä kumpikaan ei toimi. Onneksi asutaan ekassa kerroksessa, niin olkkarin ikkunaan voi koputtaa.

Meidän vessanpönttö periaatteessa vedetään painamalla sellasta pientä vipua alaspäin. Se ei toimi. Sain tästä valmennuskurssin kämppikseltä heti ekana päivänä. Vipua pitää painaa ylös-alas vimmatulla nopeudella ja voimalla, jolloin se ehkä toimii. Välillä ei niinkään. Pitää heittää vettä ämpärillä. 

Näin täällä Euroopan kehitysmaassa.

it's the world i know..

Perjantaina vettä satoi lähes koko päivän ja valitettavasti lunta ei ole sen jälkeen näkynyt. Hyvä puoli on, että kadut ei enää ole liukkaita.
Ja vihdoin mulla on ollut sosiaalista elämää.
Yksi teinivuosien partiokaveri on tänä vuonna eksynyt Aberdeeniin opiskelemaan, joten sain uutta, mukavaa lounasseuraa perjantaille.

Viikonlopun aikana on tullut herkuteltua, sillä sain makoisia tuliaisia Belgiasta -taivaallisen hyvää suklaata. Lauantaina pääsin tutustumaan Aberdeenin uuteen kauppakeskukseen, käytiin Laten kanssa päivällä pyörähtämässä kaupungilla ja mukaan tarttui.. kahdet nahkasaappaat. Ups! Mutta molemmat oli alennuksessa (yhteensä opiskelija-alennuksen jälkeen maksettavaksi jäi £ 40) ja tulee varmasti tarpeeseen.

Illalla mentiin tyttöjen kanssa Yo, Sushiin syömään sushia. Pöydän vieressä liukuhihna vilisi erivärisiä, houkuttelevan näköisiä lautasia, josta kukin sai napata haluamansa. Super chic paikka!

Ruuan jälkeen mentiin vielä kattomaan uusi Clint Eastwoodin ohjaama leffa, Invictus. Pääosassa Matt Damon ja Morgan Freeman. Kunnon maailmanpelastus, feel good -leffa ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Sopi hyvin meijän porukalle, josta 4/5 oli kv-suhteiden opiskelijoita.

Sunnuntaina herkuttelut jatkui kun valmistettiin aamupalaksi crêppejä, jotka päätyi napaan suklaalevitteen, banaanin ja dulce de leche -kastikkeen kera. Nam nam.

Ja tänään koitti tämä kauan odotettu päivä. Iltapäivällä oli pakko mennä tutustumaan Aberdeenin uuteen urheilukeskukseen, joka onneksi sijaitsee alle 10min kävelymatkan päässä mun kämpiltä. Ostin kuukauden vapaakortin ohjatuille tunneille ja salille, joten nyt on pakko ruveta käymään kuntoilemassa. Kuntoilu alkoi juoksumatolla hölkkäämällä -ja viikonlopun rugby teema jatkui kun Ranska-Skotlanti rugbymatsi pöyri samalla nenän edessä.

Happy Happy Joy Joy

Tällä hetkellä mun kevään lukujärjestys on melkein kunnossa. Hispanic Studies -laitoksen proffat on kipeenä, joten kaks mun kursseista alkaa vasta ensi viikolla ja ehkä sitten lukkarikin valmistuu. Pehmeä lasku siis.

On ollut sen verran tylsää tällä viikolla, että ensimmäistä kertaa uuden lukukauden alkaessa jo ekalla viikolla painuin kirjastoon hakemaan luettavaa. Oli se kirjasto vielä samanlainen kun 2 vuotta sitten, vaikka luulin, että uusi QML (Queen Mother Library) olisi jo valmistunut. Rupesin lukemaan Lähi-idän politiikan kurssia varten. Oikeastaan joka viikon tutoriaalille on hirveä lista luettavaa, joten pitäis yrittää pysyä mukana.

Eilen illalla se YK-opiskelijajärjestö näytti kampuksella "In My Country" -leffan. Oli tosi hyvä, vaikka aika Hollywood-kamaa, Samuel L. Jackson on pääosassa. Leffa kertoo Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisestä ajasta, jolloin syyllisiä ruvetaan armahtamaan, kunhan he kertovat totuuden pahoista teoistaan. Osittain aika raskas, mutta oikein silmiäavaava elokuva, suosittelen.

Kampuksella tulee hirveesti tuttuja naamoja vastaan, mutta meidän ekan vuoden kaveriporukasta on enää mun lisäks Laura jäljellä. Kaikki muut on vaihdossa tai muualla poissa.
Taas on tottumista kylmiin skottirakennuksiin, ruokaan, mukulakivi-katuihin, vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, vammasiin hanoihin, huonoihin putkistoihin, harmauteen ja vesisateeseen -tänään on satanut koko päivän.
Koko ajan yritän antaa poskipusuja ihmisille ja ihmettelen kun ne ei tuu tarpeeks lähelle tervehtimään.

Tässä malli näistä vallottavan ihanista brittihanoista. Kyseinen keksintö löytyy mun uuden kämpän kylppäristä.

Kylmä vesi on oikeasti kylmää ja kuuma on kiehuvan kuumaa. Mahdoton pestä kädet tai naama polttamatta sormiaan.

Hyvää viikonloppua! :)

Maisemanvaihdos..

Nyt on sitten maisemat vaihtuneet tiuhaan tahtiin..
viimeinen viikko Argentiinassa kului Mendozassa ja Buenos Airesissa. Päästiin jopa super clásico -fudismatsiin, eli katsomaan kahden tärkeimmän argentiinalaisen fudisjoukkueen, Boca Juniorsin ja River Platen välinen kamppailu Mendozan pääkaupungissa. Uskomaton kokemus oli pelkästään matka stadionille paikallisbussilla Boca-fanien kanssa. Saatiin vähän sadetta niskaan matsin aikana, mutta onneksi kesä kuivattaa sen minkä kastelee.

Tässä vielä muutama kuva Mendozasta:

Buenos Airesissa matka jatkui Pariisin kautta Suomeen muutamaksi päiväksi. Suomessa oli ihana talvinen sää, josta ois voinut nauttia pidempäänkin. Laukut jäi tietenkin Pariisiin ja tulivat päivää myöhemmin. Sen johdosta uudet pakkaamiset sujui tyhjentäen rinkkaa suoraan uuteen matkalaukkuun. Skotlantiin olikin vaikea päästä takasin sillä tuli mutkia matkaan. Ensin oli Köpiksestä lento 3h myöhässä Aberdeeniin ja lopulta kun oltiin valmistautumassa laskeutumiseen, tulikin muutos suunnitelmiin sillä Aberdeenin lentokenttä oli kiinni huonon sään takia. Meidät lennätettiin Edinburghiin ja sieltä matkattiin lähes 3h bussilla Aberdeeniin. Matkalla tein tuttavuutta yhden suomalaisen ja ruotsalaisen vaihtarin kanssa. Olin siis perillä Aberdeenissä 8h aikataulusta myöhässä. Onneksi sain uuden kämppiksen kiinni ja pääsin uuteen pieneen, mutta oikein lämpimään kämppään.

Maanantai sujui mm. kursseja selvitellessä. Ei mitään pehmeää laskua vaan suoraan tunneille. Tämän kevään ainoa kv-suhteiden kurssini on Middle East Politics, josta olen oikein innoissani. Näyttää siltä, että siitä tulee oikein työläs kurssi, mutta varmasti on sen arvoinen. Proffa on huippu tyyppi ja pitää vielä tutoriaalitkin itse. Meidän pitää kirjoittaa kaks 2000 sanan esseetä ja pitää pieni esitelmä lukukauden aikana. Valitsin aiheeksi Egyptin (Egypt: The evolution of authoritarian democracy) jo valmiista vaihtoehdoista.

Mun uusi huone uudessa kämpässä on pikkiriikkinen, johon mahtuu hädin tuskin mitään muuta kun sieltä löytyvä iso parisänky. Asun nyt ekan vuoden kerroskaverin, yhden jenkkitytön, kanssa ja ekan kuukauden meidän olohuoneessa asuu puolalainen poika, jonka huoneen mä sain. Heti ensimmäiseksi lähdin keskustaan ostamaan säilytyslaatikoita ja muuta tarpeellista. Tsekkasin tietty uuden Starbucksin, mutta en vielä ehtinyt tutustumaan Aberdeenin uuteen kauppakeskukseen, saati sitten uuteen urheilukeskukseen koska en ollut hankkinut uutta opiskelijakorttia yliopistolta.

Tiistaina alkoi ensimmäinen Hispanic Studies kurssi, aiheena Hispanic Wars. Istuttiin 20min luokassa ja haukuttiin proffa ja samalla koko laitos alimpaan maan rakoon. Tajuttiin onneksi mennä valittamaan tilanteesta laitoksen toimistoon, missä selvisi, että proffa odotti meitä toisessa rakennuksessa. Just. Tervetuloa Aberdeeniin. Loppujen lopulta ehkä 20% oppilaista oli luennolla, koska muut ei tienneet paikanvaihdosta. Proffa on sellanen höppänä espanjalainen mies, onneks tosi mukava ja kurssi vaikutti paljon paremmalta kun kurssilista anto etukäteen ymmärtää. Opetus onneksi tapahtuu kokonaan espanjaksi. Proffa jopa kritisoi laitoksen pääjehua (joka sattuu olemaan sen vaimo) meidän kaikkien edessä ja raivosi tästä luokkasekaannuksesta. Täällä Aberdeenissä on aina kaikki sekasin.

Kaksi päivää kulunut ja lunta on vaan tullut. Tällä kertaa se on pysynyt maassa jonkun aikaa. Tiet on super liukkaat ja tänään kun käveltiin kämppiksen kanssa ruokakauppaan ja olin just ehtinyt sanoa, että "minä hetkenä hyvänsä olen pehvallani tossa autotiellä", niin eipä mennyt hetkeäkään kun löysin itteni kyljeltäni maasta. Auts. Nauroin sitä koko kauppareissun.

On todella omituista olla takasin Aberdeenissä ja koulun penkillä. Menee monet asiat, paikat ja ihmiset sekasin Kingston ja Queen'sin kanssa viime vuodelta. Tää tuntuu tällä hetkellä aika masentavalta paikalta, vaikka pahemminkin vois asiat olla (täällä vois sataa vettä), mutta tästä ei voi mennä kun ylöspäin. Tänään jopa näin auringon koulumatkalla.
Kävin moikkaamassa ekan vuoden naapuria, Amandaa, ja sitten kävin yliopiston YK-opiskelijajärjestön "viini & juusto" -illassa. Heti kättelyssä löysin neljä uutta suomalaista, joiden kanssa en kuitenkaan päässyt juttelemaan ja kaksi länsinaapuriamme, eli ruotsalaisia tyttöjä.

Tällä hetkellä mun lukujärjestys näyttää tyhjää keskiviikon, torstain ja perjantain kohdalla, mutta siitä puuttuu vielä espanjan kurssin aikataulu. Maikka on tällä viikolla kipee, joten loppuviikoksi pitää keksiä jotain tekemistä. Huomenna meinaan siis vihdoin nukkua pitkään ja kuitata univelat viime viikoilta.