26. heinäkuuta 2013

La Boquerían kauppahalli

Saatiin viime viikolla vieraita Argentiinasta asti, joten viime päivät ollaan kuljettu Barcelonan katuja taas vähän niin kuin turistin näkökulmasta tutkien. Heti ensimmäisenä päivänä suunnattiin Ramblalle Boquerían kauppahalliin, joka on täynnä vaikka minkälaisia herkkuja. Onneksi sinne ei todellakaan haittaa mennä uusiokäynnille.

Tässä pieni Boquería kurkistus heille, jotka eivät tätä aarreaittaa entuudestaan tunne.


Tässä hieman edellisessä postauksessa viittaamiani argentiinalaisia tuotteita, löytyy yerbaa, keksejä, jauhoja, tietenkin dulce de lecheä, mutta myös vaikka suolaa grillausta varten!


Paikalle on hyvä suunnata aamupäivästä, tai vaikka heti lounaan jälkeen, niin jää heräteostokset vähemmälle.

25. heinäkuuta 2013

Sarjavinkki: Ulkosuomalaisen tarina

Sattumalta huomasin, että YLE näyttää vuonna 2002 tehtyjä klippejä maailmalla asuvista ulkosuomalaisista. Vasta yhden katsoin, mutta varmasti katson kaikki loputkin. Vajaan puolen tunnin pätkissä tutustutaan suomalaisiin siirtolaisiin. Nelosjaksossa oli vuorossa Australian suomalaiset siirtolaiset Melbournessa.


Yhden Australian jaksossa haastatellun mukaan seikkailunhalu oli ehdottomasti suurin syy lähteä ulkomaille. Niin kai se monelle ulkosuomalaiselle vielä tänäkin päivänä on. Nykypäivänä lähtö on kyllä paljon helpompaa, sillä tulevasta voi ottaa selvää etukäteen. 50-luvulla oli varmasti vähän eri meininki lähteä toiselle puolelle maailmaa elämään, kun ei tiennyt mitä odottaa.

Yksi Australiassa asuvista ulkosuomalaisista kuvaa videolla hyviä puolia uudessa asuinmaassaan muun muassa näin: "Kalja on parempaa, elämä on helpompaa, ei tarvitse surra säätä". Videolla esiintyy myös yksi tutkija, jossa hän kertoo vuonna 1973 Australian suomalaisista tehdyn tutkimuksen johtopäätöksistä. Muuttuuko suomalainen Australiassa? "muutoksen havaitsee ensin ulkoisesti, hyvin pian omaksutaan polvihousut, oluen juonti -ellei ole aikaisemmin omaksuttu Suomessa- ja hevoskilpailuissa vedonlyönti". Voin kertoa, että tämä on aika huvittavaa katsottavaa. Sopii mainiosti muun työn (kuten gradun kirjoittelun) välttelyyn.


Jaksoja pääsee katsomaan täältä. Vanhimmat on katsottavissa vielä kolmisen viikkoa.

Kuvat ovat kuvakaappauksia kyseisestä jaksosta.

24. heinäkuuta 2013

täydellinen kesäpäivä ja sattumanvaraista turisteilua

Vajaa viikko ennen Argentiinan vieraita saatiin ihana kaveripariskunta Suomesta viikonloppuvisiitille. Heidän kanssa muutama päivä aikaa vietettyämme rupesi ajatus Suomeen muuttamisesta tuntumaan ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Jos siis työnhausta Barcelonassa ei tule mitään. Toisinaan olisin aika valmis muuttamaan Suomeen, vaikka toisaalta en millään haluaisi lähteä Barcelonasta ja Barcelonan auringosta. Jos vain löytäisin täältä mielenkiintoisen työn, voitaisiin kuvitella jäävämme tänne. No, aika näyttää.

Toissaviikonloppuna Barcelona näytti parastaan, kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpöä riitti.  Ei sillä, etteikö sitä olisi viime aikoina riittänyt. Piknik Ciutadelan puistossa oli loistoidea. Leppoisaa kitaransoittoa kuunnellessa ja papukaijojen tekemisiä seuratessa oli helppo nauttia kesäpäivästä tekemättä oikeastaan yhtään mitään.


Puistosta matka jatkui rantahiekalle ihastelemaan Välimerta ja nauttimaan hiekasta varpaiden välissä. Sitten päädyttiinkin El Borniin ja käveltiin sattumalta Santa María del Mar -kirkon ohi, sinne ei ollakaan ennen päästy sisälle asti. Nyt siellä oli yllättäen avoimet ovat ja kun kurkistettiin sisään, löydettiin hääpari ja häävieraat kesken hääseremonian, kera turistien. Huvittava tilanne, upea kirkko ja sitä ihastellessa rupesi Ave Maria kaikumaan. 

Matkalla illalliselle tapaspaikkaan törmättiinkin Castellets-ihmistorneihin Barcelonan katedraalin edustalla. Nähtiin tällä kertaa jopa esivalmistelut ja vaatteiden vaihto. Vyön laittaminen ainakin vaikutti haastavalta, sillä sen pitää olla niin kireällä, ettei se muiden painosta aukea. Tornien rakentamisen välissä nautittiin perinteisestä katalaanimusiikista ja kansantansseista.


Päivän lopuksi todettiin Nicon kanssa, että olisi hyvä seurata tarkemmin kaupungin tapahtumia. Täällä kun tapahtuu vaikka mitä, jos vain ottaisi selvää. Eilen meinattiin sitten viedä toiset vieraat katsomaan ihmistornien rakentamista, oltiin oikein selvitetty etukäteen. Lopputulos oli kuitenkin floppi, sillä kyseessä olikin castellets harjoitukset suljetuissa tiloissa. Mitä tästä opimme. Assaig on katalaania ja tarkoittaa harjoitukset. Ehkä ensi kerralla parempi onni, tai sitten on vaan jätettävä tällaiset kokemukset sattuman varaan.

P.S. Suurin osa kuvista Nicon ottamia.

23. heinäkuuta 2013

Pussimehua helteellä

Ennen kuin Nicon kaveri lensi toukokuun lopussa Buenos Airesista Barcelonaan kyseli hän meiltä mikäli kaipaisimme jotain Argentiinasta. Barcelonasta onneksi löytyy vaikka kuinka paljon argentiinalaisia tuotteita ja ravintoloitakin. Mutta pussimehua ei ole tullut vastaan. Niinpä vastaus oli helppo. Tuo verigreippimehua, ihan sama minkä merkkistä. Ja niitähän hän meille toi.


Argentiinassa pussimehu on varmasti kaikkein suosituin mehu ja niin kätevä. Pussillinen mehujauhetta sekoitetaan  noin litraan kylmää vettä ja voilà! Vielä viime vuonna yksi pussi maksoi noin peson, mikä oli silloin vajaat 20 eurosenttiä. Eri makuja löytyy varmasti kymmeniä ja merkkejäkin on useita. 

Nicon äiti vuorostaan saapui meille viime viikolla lomailemaan ja vastaus oli sama. Tuo verigreippimehua. Saatiin reilut 30 pussia, joten eiköhän nämä hetkeksi riitä.


Meillä verigreippimehua juodaan näin helteisellä kesäsäällä tereré -juomana, eli kylmänä matena. Termariin vain kylmää vettä, pussillinen verigreippimehujauhetta ja jääpaloja. Mukaan mate-kuppi, pilli ja yerbaa. 


Siitä on täydellinen kesäjuoma tehty!

Argentiinan mate-kulttuurista voi lukea lisää muun muassa tästä vanhasta postauksesta.

20. heinäkuuta 2013

Istanbul: Grand Bazaar

Vielä riittää tarinoita ja kuvia kesäkuiselta Istanbulin reissulta. Sultanahmet-aukiolta jatkettiin matkaa Grand Bazaariin, joka olikin ihan kiven heiton päässä. Välillä pysähdyttiin sattumalta lounaalle ravintolaan, jossa olin syönyt illallista edellisellä reissulla kesäkuussa 2008. 

Matkalla pujahdettiin myös jännälle kujalle, josta löytyi sisäpihallinen vesipiippua tupruttavaa kansaa..


sekä iloinen ja ystävällinen lamppukauppias värikkäine valoineen. 



Ulkopuolella oli mielenkiintoisen näköinen hautausmaa ja sijainti ainakin oli erikoinen.


Kunnes sitten löydettiin itse bazaarin sisäänkäynti!


Vähän kuin ois Espanjassa ollut, lipun värien perusteella ainakin..



Bazaarista löytyi vaikka mitä..



Nämä kaikki lamput voisin ottaa kotiini joku kaunis päivä..


Visiitti jäi aika lyhyksi, koska väsymys rupesi jo painaa päälle ja meidän piti ehtiä lautalle takaisin Üsküdariin, hotellille, suihkuun ja illan häihin.


Paluumatkalla vastaan tuli kuitenkin vielä hienompi Bazaarin sisäänkäynti.

19. heinäkuuta 2013

Ahdistavan innokkaita keskustelukavereita

Istuttiin ystävän kanssa kahvilan terassilla opiskelutauolla tuossa yks päivä. Keskustelu lähti Afganistanin ja Liberian naisten olojen päivittelystä -kaveri lukee tällä hetkellä liberialaisen rauhan aktivistin Leymah Gboween (yksi vuoden 2011 Nobelin rauhanpalkinnon saajista) elämänkertaa ja minä afganistanilaisen poliittisen aktivistin Malalai Joyan elämästä. Todettiin kuinka onnekkaita ollaan asuessamme naisena Euroopassa. Jotenkin sitten keskustelu kääntyi vähän ikävimpiin muistoihin ja tilanteisiin, joissa ollaan koettu ahdistusta vain sen takia, että ollaan naisia.

Toukokuussa kirjoitin katuhuutelusta, mutta entä kun se menee vähän pidemmälle?

Kaveri tunnusti nykyään suhtautuvansa hieman rasistisesti Intia-Pakistan -akselilta tuleviin miehiin, huonojen kokemustensa perusteella. Useat ikävät tilanteet kun ovat olleet juuri kyseisistä maista tulleiden miespuolisten henkilöiden tuottamia. Muun muassa Barcelonassa metron ovella takapuolen koskettelu ja Italiassa juna-aseman penkillä ahdistava keskustelutilanne, joka päätyi tuntemattoman henkilön kysymykseen "saanko suudella sinua?".


Toinen kaveri kertoi viime viikolla kuinka hän oli yksi iltapäivä poikaystävää odotellessa mennyt kirjan kanssa hetkeksi Barcelonetan rannalle istuskelemaan. Vähän ajan kuluttua paikalle ilmestyi mies (en muista oliko kansalaisuudesta puhetta), joka oli tietenkin kunnon juttu-tuulella, eikä ymmärtänyt, että joku haluaisi vaan rauhassa lukea kirjaa. Kun kaverini rupesi puhumaan puhelimessa, ja toivoi samalla keskustelijan hävinneen, olikin tämä innokas vekkuli käynyt hakemassa kimpsut ja kampsut vain leiriytyäkseen kaverini viereen. Eipäs siinä sitten auttanut muu kuin häipyä pikaisesti paikalta ja unohtaa lukuhetki rannalla.

Vastaava tilanne sattui minulle tässä kotikulmilla muutama viikko sitten. Menin kirjan kanssa tuohon lähelle aukiolle, josta löytyy useita penkkejä ja jonne kokoontuvat myös naapuruston papat viettämään päivää. Sain aika kauan istua rauhassa, kunnes sitten vaihdoin varjon puolelle ja jäin vahingossa kuuntelemaan viereisellä penkillä olevien espanjalaisten nuorten miesten kännykkäradion sepustusta Egyptin mellakoista. Siitäkös ukko sai aihetta aikaseksi ja rupesi kyselemään ymmärränkö. Yleensä minun on vaikea olla ilkeä, joten väistämättä tulee pariin ensimmäiseen kysymykseen vastattua ystävällisesti. Kun sitten kuitenkin jatkoin kirjani lukemista, eikä toinen ymmärrä lopettaa kyselyä, menee siinä hermo. Mistä olet? Mikä sormus tuo on? Missä opit espanjaa? Kauan olet asunut täällä? Mitä opiskelet? Haittaako, jos istun tähän sun viereen? Paljonko sun maisteri maksaa? Ai onko sulla poikaystävä? jne. WTF? ja mikä näistä asioista kuuluu sulle? Eikö ole selkeä kiinnostuksen puuttumisen merkki, jos katse on kirjassa eikä keskustelutoverissa?


Vanhemmiltani ylioppilaslahjaksi saatu sormus on herättänyt huomiota aiemminkin. Aberdeenissä se oli usein mm. intialaisten miesten kiinnostuksen kohde. Saako sitä katsoa? Onko se sun poikaystävältä? Ei kun ihan varmasti vanhemmilta, onko se sun vanhemmilta? ja sitä rataa..

Yleensä tällaiset ahdistavat tilanteet on hankalia siinä mielessä, ettei tekisi mieli antaa periksi ja häipyä paikalta, vaan saada tehdä juuri sitä mitä tuli tekemään. Vaikka lukea rauhassa kirjaa. Millä oikeudella nämä hemmot tulevat sitten häiritsemään? Puhuttiin kaverin kanssa nimenomaan siitä, kuinka jätkien ei tarvitse tällaisia asioita miettiä. Tuskin kukaan nainen tulisi samalla lailla ahdistelemaan, jos Nico päättäisi mennä lukemaan kirjaa rannalle tai puiston penkille. Ei miesten tartte muutenkaan miettiä liikkumisiaan iltaisin tai pimeällä samalla tavalla kuin naisten, eikä miehet edes tajua kuinka paljon naiset näitä juttuja miettii.


Onko tämäkin joku kulttuurierojen piikkiin menevä juttu -ehkä he vain haluavat kaveerata ilman mitään muita odotuksia. Vai onko vaalea blondi idästä tuleville "helppo liberaali"? Todettakoon, että kumpikaan tarinoissa esiintyvistä ystävistäni ei ole blondi, eikä eurooppalainen. Väärin olisi leimata jostain tietystä maasta/alueelta tulevat miehet epäillyttäviksi häiriköiksi, mutta joskus liian monet ikävät tilanteet pakostakin johtavat tällaisiin johtopäätöksiin. 

Vastaavia tilanteita on kyllä tullut kohdattua ihan Helsingissäkin. Täällä juttua elokuulta 2010, kun turisti haluaa turista ja vastaavasti toinen bussimatkalla sattunut ahdistava tilanne luettavana täällä.

Kuvat taannoiselta iltakävelyltä Parc Güellissa.

17. heinäkuuta 2013

Argentiinan espanja osa II, slangi & sanasto

Kuten sanottu, argentiinalainen espanja on saanut vuosien aikana paljon vaikutteita muun muassa italialaisilta maahanmuuttajilta. Joidenkin arvioiden mukaan itseasiassa jopa 60 % argentiinalaisista on italialaisten jälkeläisiä. Sen takia aika usein jos tulee vastaan ihminen, jonka etunimi on espanjalainen ja sukunimi selvästi italialainen, on kyseessä suurella todennäköisyydellä argentiinalainen. 

Argentiinan slangiin viitataan joskus nimellä lunfardo, vaikka taas joidenkin mukaan se tarkoittaa vain Buenos Airesin slangia. Lunfardo on 1900-luvun alussa Buenos Airesin vankiloissa kehittynyt "kieli" tai "slangi", joka sittemmin levisi muualle maahan. Lunfardoa käytti alunperin vain yhteiskunnan alimpiin luokkiin kuuluva väestö, mutta nykyään kaikki argentiinalaiset väriin tai yhteiskuntaluokkaan (jotka usein kävelevät käsi kädessä) katsomatta. Se on myös todella yleinen tangoissa käytetty kieli. Joitain lunfardon sanoja on jopa hyväksytty Espanjan Kuninkaallisen Akatemian (Real Academia Española) listalle. Sanasto on todella laaja, sillä omistan lunfardo - español sanakirjan, jossa on ainakin 100 sivua. Valitettavasti se on tällä hetkellä Suomessa. Suurin osa lunfardon sanoista ei kuitenkaan ole enää yleisessä käytössä.


Yksi erityispiirre lunfardolle on se, että joidenkin sanojen tavut heittävät kuperkeikkaa. Näin esimerkiksi tango -sanasta tulee gotán. Kyllä, tästä tulee muun muuassa kuuluisan Gotan Project -bändin nimi. Heidän tunnetuin biisi on varmaan Santa Maria (del Buen Ayre), joka on soinut useissa leffoissa ja mainoksissa Suomessa asti. Lunfardo on saanut vaikutteita useista kielistä, Buenos Airesiin saapuneiden siirtolaisten kautta.

Halutessasi tehdä vaikutuksen argentiinalaiseen, voit heittää oikein argentiinalaisittain vaikka qué lorca! päivitelläksesi kuumaa lämpötilaa. Ca-lor --> lorca. Nicon mielestä on hauska viedä tämä vielä pidemmälle ja niinpä hän saattaa heittää qué fede! koska Lorca --> Federico García Lorca--> fede.

Tässä hauska, täydellistä Argentiinan espanjaa puhuvan jenkkipojan video, jolla hän latelee oikein periargentiinalaisia sanontoja ja ilmaisuja toisensa perään. Useat niistä selitettyinä alempana.


Muutamia hyödyllisiä Argentiinassa käytettyjä sanoja, joita ei välttämättä muualla ymmärretä:

Che on kaikkein tärkein, koska sitä kuulee koko ajan. Sitä käytetään ns. täytesanana tai muuten vaan herättämään ihmisen huomio. Se ei varsinaisesti yksin tarkoita mitään. Paitsi vissiin guaraní -kielellä herraa. 

Quilombo on ihan huippusana ja yksi mun lemppareista. Se tarkoittaa sekamelskaa, sotkua, tai kun kaikki vaan menee pieleen. Qué quilombo! Se sopii moneen tilanteeseen, eikä sille ole vielä löytynyt yhtä hyvää vastinetta muista kielistä.

Rahalle on monta nimeä. Plata on yleisin. Guita on slangia, biyuya harvemmin käytössä ja mangos tarkoittaa pesoja. No tengo ni un mango -mulla ei ole pesoakaan. Harvoin kukaan käyttää sanaa dinero. 

Bussi voi olla bondi tai micro tai colectivo. Yleensä colectivo on pitkän matkan bussi, joilla matkustetaan maan halki, kun taas micro ja bondi ovat kaupungin sisäisiä linjoja. Mutta tämäkin vaihtelee. Nämä kaikki "otetaan" - tomar un colectivo (älä käytä verbiä coger). Kukaan ei käytä sanaa autobús. Argentiinassa bussi on el micro, kun taas Chilessä on käytössä la micro.

Dale on myös tärkeä. Se tarkoittaa, okei, selvä. Tai vaikka "hopi, hopi", jotain hoputtaessa. Vertaa Espanjan vale -sanaan. Ilmeisesti Meksikossa vastaava on sale. Listo on myös tosi yleinen, lähes synonyymi ja tarkoittaa selvä, valmis.

Kätevää on myös olla selvillä sanontojen estar en pedo ja estar al pedo erosta. Ensimmäinen tarkoittaa olla kännissä ja toinen ei tehdä mitään. Esim. estoy al pedo, hacemos algo? (olen vapaalla/en tee mitään, tehtäiskö jotain?). Ni en pedo taas tarkoittaa ei missään nimessä.

Lisäksi tajusin juuri viime viikolla, että espanjaksi valokuvia otetaan monella eri tavalla. Hacer una foto, tomar una foto ja sacar una foto. Näistä jälkimmäisin on käytössä Argentiinassa.


Ylläolevassa taulukossa on monta kätevää sanaa, jotka eroavat suhteellisen paljon Argentiinassa ja Espanjassa. Lähes kaikki Ecuadorissa käytetyistä sanoista pätevät myös Espanjassa. En ole kyllä koskaan kuullut kenenkään Argentiinassa puhuvan autosta sanalla coche, se on aina suomalaisittain auto. Taxi on myös usein taxi. Taxi ja Remis eroaa toisistaan ilmeisesti laskutuksessa, toinen on halvempi jos menee pitkiä matkoja, mutta en ole ihan varma tästä. Sanoja käytetään usein sekaisin.

Muita hyödyllisiä:

pibe, piba - jätkä, tyttö
flaco, flaca - jätkä, tyttö (vaikkei oliskaan hoikka!)
mina - tyttö
chabón - jätkä, kaveri
gordo, gorda - hellittelynimi kaverille tai poika-/tyttöystävälle (ei pidä ottaa henk. koht., vaikka suomeksi käännettynä: läski)
lindo, linda - ihana, kaunis, hyvännäköinen
chorro, chorear - varas, pölliä
joya, copado - "cool"
morfar - syödä
remera - t-paita
buena onda - hyvä meininki, hyvä tyyppi
pucho - rööki, tupakka
depto (departamento) - kämppä, asunto

italian vaikutteita löytyy esimerkiksi näistä yleisesti käytetyistä slangisanoista:

birra - kalja 
laburo, laburar  - työ, tehdä töitä
nona - isoäiti 
fiaca - laiskuus, väsymys
guarda - varo
chau - moikka

ja vielä muutamia ihan videon muodossa:

trucho:


hinchapelotas:


Lisäksi porteñot (buenosairesilaiset) saattavat käyttää erilaisia päätteitä sanojen perässä, niiden perinteisten -ito, -ita lisäksi, esimerkiksi näitä: -etti, -elli, -eli, -oni, -eni, -anga, -ango, -enga, -engue, -engo, -ingui, -ongo, -usi, -ula, -usa, -eta. Ihan vain huvikseen, leikitellääkseen kielellä. Kuulostaa melkein italialta.

Ehkä maailmalla kaikkein tunnetuin argentiinalainen slangisana on boludo. Se tarkoittaa idioottia tai typerystä ja on siis lähinnä haukkumasana. Se kuitenkin kuvaa kaikille parhaiten argentiinalaista aksenttia ja useimmiten kuka tahansa ulkomaalainen törmätessään argentiinalaiseen huudahtaa "che, boludo", mikä voi olla vähän loukkavaa. Mielenkiintoinen ilmiö*. Joskus tietyllä äänenpainolla käytettynä sen voi sanoa kaverillekin loukkaamatta -kuten esimerkiksi ylimmästä videosta käy ilmi. Samaan luokkaan menee synonyymi pelotudo, joka on kuitenkin pikkasen harvinaisempi, ehkä vähän vahvempi ja kokemukseni mukaan käytössä lähinnä vain negatiivisessä mielessä.

Joitain sana-eroavaisuuksia olen listannut myös aiemmin täällä. Lisää umpimähkäisiä sanoja voi tsekata vaikka täältä: Porteño Spanish tai CheViste. Saatan päivitellä listaa, jos mieleen juolahtaa vielä jotain tärkeitä. Ehdottakaa tekin, jos jotain olennaista jäi puuttumaan.

*Näin kävi viimeksi Barcelonan lentokentällä kesäkuussa Nicon noustessa Norwegianin koneeseen. Lentovirkailija tarkasti portilla passin ja huudahti nauraen "aah, argentiinalainen, che boludo!". Ai, kiitos samoin.