25. marraskuuta 2010

skottimaisuuksia

Ennen kuvittelin olevani täysin tottunut skotti-aksenttiin ja ymmärtäväni sitä hyvin. Siis ennen kuin reilu kuukausi sitten aloitin työt paikallisen ostoskeskuksen ruokakojussa -jossa suurin osa asiakkaista on ihan tavallisia talliaisia, skottilaisia ja ennen kaikkea aberdeeniläisiä. Joku on joskus sanonut, että aberdeeniläisten aksentti on vaikea, mutta enpäs ole sitä aiemmin ajatellut, koska en hirveesti ole joutunut paikallisten kanssa tekemisiin. Aberdeen on yksi Brittien saarten "ulkomaalaistuneimmista" kaupungeista, mulle kerrottiin pari viikkoa sitten. Täällä on niin paljon ulkomaalaisia, joka puolelta maailmaa, että on vaikea löytää alkuperäinen aberdeeniläinen.

Viime viikkoina olen kuitenkin joutunut kyseenalaistamaan ymmärtämiskykyjäni useaan otteeseen. Välillä joudun nolona jopa kolme kertaa kysymään, että "anteeksi, mitä haluat?". Muutaman kerran olen tyhmänä seissyt pari sekunttia paikallani ennen kuin viesti prosessoituu aivoissa, menee perille ja vihdoin tajuan minne päin sännätä. Useimmiten kyse on jostain todella yksinkertaisesta, kuten "can I have a latte, please?". Miten sen pystyy sanomaan epäselvästi? Kyllä näiltä onnistuu!

Olen töissä törmännyt erikoisiin sanastoon liittyviin juttuihin myös. Esimerkiksi sana juice. Niin, mehu. Mutta ei. Ajattelin ensimmäisinä viikkoina, että se on automaattisesti se hyllyssä oleva Tropicanan appelsiinimehu, josta puhutaan. Ei. Juice voi yhtä hyvin olla myös Coca-Cola, Sprite ja Irn-Bru (skottilaisten oma limu, vertaa Perussa Inca kola -maistuvat vähän purukumille).


Asiakkaat usein rahaa antaessaan sanovat samalla "that's perfect", joka ei mitenkään tarkoita, että kyseessä olisi tasaraha. Aluksi kuvittelin niin. 

Aye [ai] kurkusta sanottuna tarkoittaa "kyllä". Se on yllättävänkin yleinen ja normi tapa vastata. Sama kun meidän "joo".

Jotta kassatyöskentely tai "puntien opettelu" ei olisi liian helppoa, pitää ottaa huomioon vielä sellainen paikallinen normijuttu kun jokaisen pankin omat ja erilaiset setelit. Skotlannissa on siis neljä pääpankkia, jotka painavat rahaa. On Bank of Scotland, Royal Bank of Scotland, Bank of England tottakai ja vielä Clydesdale Bank. Jokainen pankki tekee erilaisia seteleitä. Skotlannissa on käytössä siis neljä (!) erilaista (!!!) viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen punnan seteliä. "Alhaalla" Englannissa näitä kaikkia ei aina välttämättä hyväksytä, koska he eivät usein tunnista niitä. Sen takia turvallisinta on matkustaa Englannin punnilla. Skotlannissa minkään pankin setelit eivät ole "enemmän käytössä" tai "suosituimpia", vaan kaikkia näkyy päivittäin rahan kanssa asioidessa. Meillä töissä ei voi maksaa kortilla, joten kassatyöskentely hoituu vaan käteismaksulla. Välillä joudun vähän pyörittelemään seteleitä kädessä ja muutaman kerran olen jopa työtoverilta varmistanut, että onko kyseessä aito seteli kun se on näyttänyt vieraalta.


P.S. Mulla on nyt vihdoin kaiken taistelun ja odottelun jälkeen paikallinen sosiaaliturvatunnus ja mulle voidaan maksaa palkkaa. Mutta, jotta ei punnan kuvat liikaa kiiluisi silmissä, talteen kertyneet 100 ja risat työtuntia maksetaan osissa. Ilmeisesti verottaja puuttuu peliin, jos saan palkkaa enemmän kuin 20h/vkossa (palkanmaksupäivä on joka perjantai), koska olen opiskelija. Tästä johtuen varmaan vielä ensi vuonna odotellaan loka-marraskuun palkkoja. Jei. Pysyvät rahat ainakin tallessa.

2 kommenttia:

  1. Mun on vaikee tajuta, että sun työpaikalla ei hyväksytä kuin käteistä. Wtf?

    VastaaPoista
  2. Joo, niin munkin. Näin täällä Briteissä.. :) Kyllä täällä oikeastaan melkein kaikkialla voi maksaa kortilla -paitsi meidän yliopiston kahviloissa. On pakko aina olla käteistä mukana kampuksella.

    VastaaPoista