21. kesäkuuta 2014

Barcelona on koti

Löysin blogin luonnosten joukosta yhden viime vuoden syyskuulle merkatun tekstin, jonka otsikko oli "mitä tehdä Barcelonassa ennen muuttoa". Tarkoitus oli varmaan listata sellaisia asioita, joita suunnittelin tekeväni ennen kaupungista lähtöä. Mutta eihän täältä sitten lähdetykään ikinä pysyvästi yhtään minnekään, ainakaan vielä. Lista oli jäänyt niinkin luonnosvaiheeseen, että yhtäkään juttua siihen ei ollut vielä listattu. En siis voi nyt katsoa ajassa taaksepäin ja miettiä, onkohan ne asiat tullu tehtyä viimeisten yhdeksän kuukauden aikana. 

#barcelona

Viime viikkoina multa on muutamaan kertaan kysytty kuinka pitkään olen asunut Barcelonassa. Vastaan yleensä ensin, että puolitoista vuotta ja tajuan sitten, että tuleehan tässä kohta (syyskuussa) jo kokonaiset kaksi vuotta täyteen. Se kuulostaa mun mielestä ihan hurjan pitkältä ajalta. Ottaen huomioon, että olen viimeksi asunut yhteen otteeseen näin pitkään samassa kaupungissa ennen Skotlannin opiskelujen alkua syksyllä 2007. Hämmennyin kun vastapuoli totesi "vajaan kahden vuoden" olevan lyhyt aika. Kaikki on suhteellista.

Vuosien aikana eri kaupungeissa asuessa olen aina jollain tasolla kiintynyt jokaiseen paikkaan omalla tavallaan. Maailmalta löytyy monta kaupunkia, jonne voisin palata ja samalla tuntea palaavani tuttuun ja turvalliseen, kotiin. 

Today's been a good day for...

Olen aina pitänyt Helsinkiä kotina, olenhan asunut siellä suurimman osan elämästäni. Silti tuntuu huvittavalta, etten osaisi mainita koko kaupungista yhtäkään hyvää ravintolaa, jota suositella. Muutama päivä sitten ulkomainen kaverini kysyi Helsinki-vinkkejä ja tajusin, että ideat on aika vähissä. Ruokapaikkojen suhteen tietämykseni on täysi nolla. 

Välillä, ehkä kerran kuukaudessa tulee sellanen olo, että tää Barcelona on niin nähty ja kaikki kyrsii. Tekee mieli ottaa ja lähteä muualle kun kaikki ottaa pannuun ja ruokakaupan kassakaan ei osaa tervehtiä. Mikään ei tunnu menevän niin kuin pitäis ja tekisi mieli raivota koko maailmalle. Siihen ei tarvita kun yksi lyhyt kävely kaupungin kaduilla ja mietin jo, etten ikinä halua muuttaa täältä yhtään minnekään. Mun elämä on nyt täällä. Tunnen tätä kaupunkia tällä hetkellä ehkä jopa enemmän kun Helsinkiä tai mitään muuta kaupunkia koko maailmassa. Varmasti olen kulkenut Barcelonan eri katuja useampia kilometrejä kun Suomessa missään kaupungissa. Voin listata kenelle tahansa ainakin kymmenen hinta-laatusuhteeltaan loistavaa ruokapaikkaa tässä kaupungissa. Tiedän mistä saa parhaat jäätelöt, varmat laatupaellat, sivukatujen herkulliset voileivät tai parhaat hampparit. 

This city alone makes me happy...

Kaikki tämä tekee Barcelonasta kodin. Täällä tuntuu turvalliselta, koska tunnen kaupungin kadut ja nurkat. Vaikka tästä kaupungista tuskin uudet kadut, talot ja yllätykset koskaan loppuu, on niistä tullut koluttua useimmat viimeisen vajaan kahden vuoden aikana. Täällä en tunne oloani turvattomaksi tai epävarmaksi. Tiedän tasan tarkkaan mikä metro menee minnekin suuntaan ja mikä uloskäynti kannattaa ottaa milläkin asemalla. Tunnen kuuluvani tänne osaksi kaupunkia, barcelonalaiseksi. Jopa silloin kun tarjoilija kysyy minulta espanjaksi haluaisinko englanninkielisen ruokalistan. Barcelona on nyt koti.

29 kommenttia:

  1. Tätä oli kiva lukea.Itsekin olen asunut aika monessa maassa ja kaupungissa, ja nyt kun täällä Tel Avivissa on vietetty paljon aikaa,niin voin sanoa että se on koti.Tosin Helsinkikin on sitä ,jossain mielessä,edelleenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko, että olisit sinne Tel Aviviin jäänyt asumaankaan, jos se ei jo tuntuisi kodilta :) Helsinki on myös omanlaisensa koti, ihan varmasti!

      Poista
  2. Tajusin itse tämän saman viimeviikkoisella suomi-reissulla. Se on jännä, miten vajaassa vuodessa on oppinut johonkin kaupunkiin niin hyvin, vaikka yhä tavallaan puhuukin Helsingistä kotina. Kyllä sitäkin kaupunkia jossain määrin tuntee, mutten minäkään osaisi yhtäkään ravintola-suositusta tai vastaavaa antaa. Dresdenistä taas pystyisin kertomaan mitä tahansa..

    Muttajoo, tämä oli jotenkin ihana merkintä! Allekirjoitan fiilikset aika täysin. :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva kuulla, että löytyy samanlaisia fiiliksiä sieltäkin. Olin kyllä vähän kade, että pääsit kesä-Helsinkiin ihan hiljattain :)

      Poista
  3. Kaksi vuotta kuulostaa minustakin aika pitkalta ajalta, vaikka loppujen lopuksi oikeaan kotiutumiseen tai paikkojen ja kulttuurin tuntemiseen menee helposti pari vuotta. Oman asettumisen huomaa parhaiten, kun kaupunkiin tulee viela tuoreempia tapauksia ja huomaa antavansa vinkkeja ja suosituksia asiasta jos toisestakin, vaikka tuntee viela itsekin olevansa ihan noviisi :) Barcelona on uniikki tapaus hyvassa mielessa, joten en yhtaan ihmettele, etta tykkaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö kuulostakin, vaikka säkin oot asustellut siellä jo hurjasti pidempään :) Vielä odotellaan, että te pääsisitte tänne!

      Poista
  4. Oli kyllä ihana teksti! Itse pystyn vain samastuiman tuohon "tää on niin nähty"-fiilikseen (valitettavasti) kun ei Bangkok nyt valitettavasti hirveän monta kertaa säväyttänyt kuin negatiivisella tavalla. Ne päivät kun kaikki vaan meni mönkään eikä mikään toiminut, argh! :D Meijän kaikista smoothein ja mukavin taksimatkakin oli 2,5 viikkoa ennen lähtöä ja todettiinkin, että mitä ihmettä, miksei tällaista ollut _heti alussa_ ? Mutta hyvä paikka se oli matkustaa muualle ja sitä tulikin hyödynnettyä kunnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Eli Bangkokissa parasta oli kun sieltä pääsi kätevästi pois :)
      Mä luulen, että eli sitä missä tahansa maassa/kaupungissa, niin sitä tulee myös etsittyä juuri siitä paikasta ne ärsyttävät asiat. Tosiasiassa ne löytyis huonolla tuulella ollessa vaikka paratiisisaarelta :D

      Poista
  5. Jes, tiedän keneltä kysyn neuvoja/ketä pyydän matkaoppaaksi, jos joskus Barcelonaan tullaan. :)

    VastaaPoista
  6. Olipa kiva kirjoitus, ja mukava kuulla, että Barcelona tuntuu kodilta. :)

    Voin samaistua tuohon, ettet tiedä Helsingistä hyviä ravintoloita. No, mä tiedän Helsingistä, mutta en esimerkiksi Rovaniemeltä, jossa asuin 16-21-vuotiaana, yhtään mitään. Ei siellä tosin ehkä ihan kauheasti mitään olekaan... ;)

    Tuollainen aika kuin kaksi vuotta hujahtaa nykyään niin nopeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! Ens kerralla kun mietin Helsingissä ravintoloita taidan kääntyä sun puoleen :) Oon jo sun blogista jotain ideoita laittanutkin taltteen. En vaan tiedä koska ne kaikki ehtis toteuttaa, siellä ollessa kun harvoin ihan pelkkää vapaata aikaa kuitenkaan on.

      Poista
  7. Kiva että Barcelona on alkanut tuntua kodilta!

    Mulla on ihan sama juttu, että en hirveästi osaa suositella Helsingistä ravintoloita tai oikein mitään muutakaan. :-D Varmasti se johtuu siitä, että ravintoloissa tulee niin harvoin käytyä, mutta minusta tuntuu siltäkin, että Helsingin ravintolakulttuuri muuttuu aika äkkiä. Se mikä oli hyvä paikka viime vuonna, ei ole ehkä sitä enää tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on aina ollut vähän sellanen fiilis, että ne suuret ketjut jyrää Helsingin ravintola-skenessä -tai missä vaan skenessä Suomessa. Monopolia ja valinnan vähyyttä joka nurkassa, se saa mut vihaiseksi.. mutta eiköhän sieltäkin jotain helmiä löydy, jos vaan osaa etsiä :)

      Poista
  8. Mulla on tällä hetkellä suunnilleen sama fiilis Luxemburgista. Toisaalta tuntuu, että paikka on nähty ja olisi kiva muuttaa muualle - erityisesti sadepäivinä - mutta sitten kun on yksikin nätin sään päivä ja kavereiden kanssa tulee hengattua jossain kyläfestareilla niin tuntuu, että onhan tämä oikeastaan aika kiva paikka.

    Mä olen Helsingistä yksittäisten ruokapaikkasuositusten sijaan tyytynyt suosittelemaan eat.fi:tä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voin kuvitella. On hankalaa kun elämä, perhe ja ystävät on ripoteltu ympäri maailmaa eri kaupunkeihin.
      Kiitti vinkistä, ens kerralla tuo avuksi!

      Poista
  9. Kiva juttu, että olet kotiutunut noinkin hyvin! :) Minäkin tunnen oloni kotoisaksi Zaragozassa. :) Ja tuntuu että on nyt sisäistynyt tähän kulttuuriin, vaikka on toki sellaisia asioita, jotka gröhöm saa tunteet kuohumaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millainen paikka Zaragoza on? Kannattaako sinne lähteä tutustumismatkalle? :)

      Poista
    2. Apua, taidan olla puolueellinen, jos sanon, että iliman muuta. :D Mutta kun siellä on oikeasti näkemistä ja historian havinaa! Jos olet sellainen ihminen, joka tykkää kulttuurista ja vanhoihin kaupunkeihin tutustumisesta, niin silloin erityisesti. Suosittelen lämpimästi visiittiä Monasteria de piedra -puistossa, jonne kulkee busseja Zaragozasta. Ja jos taannoin ollut Ecce homo -kohu kiinnosti, niin sinne ei olis kauhean pitkä matka Zaragozasta. Barcelonasta on tosi hyvät ja edulliset yhteydet Zaragozaan, joten jo siinäkin mielin sopisi varsin hyvin matkakohteeksi.

      Poista
    3. Kirjoitin joskus postauksen Zaragozasta, pätee edelleen, kun eihän ne nähtävyydet muuksi muutu. ;) Käyhän lukaisemassa http://vivivinna.blogspot.fi/2012/05/matkakohteena-zaragoza-espanja.html

      Poista
    4. Haha, ei se mitään. Puolueellinen mielipide käy myös :D Käyn tsekkaamassa mitä kaikkea sieltä löytyy. Kiitos!

      Poista
  10. Kiva kirjoitus, ma olen ollut Izmirissa vasta 10 kk ja mulle tama on jo koti, tassa ollaan viela vaiheessa etta kaikkea uutta tulee eteen ja moni paikka on koluamatta mutta hyva yleiskuva on kaummistakin kaupunginosista ja omat suosikit monissa asioissa löytynyt, kavereita ja sukulaisia on pystynyt jo aika varmanoloisesti kierrattamaan ja laatimaan naille matkaohjelmaa. Olen pitanyt myös majaa pidempia ja lyhyempia aikoja monessa kaupungissa ja koti on mulle siella missa on hyva olla, nyt se on taalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että Izmirkin tuntuu jo noin lyhyen ajan jälkeen kodilta. On se kyllä tärkeä juttu, ainakin viihtymisen kannalta. On helpompi elää hetkessä kun on mukava asuinpaikka :)

      Poista
  11. Ihana teksti :) Itsellä on nyt se kaksi vuotta täynnä ja voi kyllä jo sanoa, että olen kotiutunut. Jotenkin tuntuu, että tännehän minä kuulun ja jotenkin ei kaipaa edes pois (ainakaan juuri nyt). Minulta kysytään joskus, että no oletkos ajatellut / milloin ajattelit palata Suomeen,.. vastaan yleensä, että en osaa konkretisoida Suomeen paluuta mielessäni, kai se on sitten tavallaan sitä hetkessä elämistä, kun ei mieti elämän "suuria" linjoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riia. Miten se aika lentää! Toisaalta kuvittelin jostain syystä, että olisit ollut jo pidempään Lissabonissa :) Hyvä, että osaat elää hetkessä. Joskus se on helpommin sanottu kuin tehty.. mulla ainakin!

      Poista
  12. Minunkin mielestä tätä oli ihana lukea! Multa kysyttiin vähän aikaa sitten vähän niinkuin vitsinä, että olenko katunut Skotlantiin muuttoa, ja voin vielä näin vuodenkin jälkeen sanoa, että päivääkään en ole katunut! Juuri tänään vietin turistipäivää ja katselin ympärilleni ajatellen, että kyllä täällä vaan on niin pirun *kaunista* - sama tunne meni Alpeilla asuessa ohi alle vuodessa, mutta täällä ei vieläkään, eikä toivottavasti koskaan. Edinburgh on rakas kotini, enemmän sitä kuin Turku, ja todellakin enemmän kuin Parainen (Turussa asuin n. 5 vuotta, Paraisilla 19).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, aika ikävästi täytyis asiat olla, jos katuisi muuttoa. Et varmaan olisi edelleen siellä, jos olisit jossain vaiheessa tullut katumapäälle! :D Oot nähtävästi löytänyt oman paikkasi, niin ihmisten kuin kaupunginkin kohdalla :)

      Poista
  13. Mun mielestä 2 vuotta on kyllä pitkä aika ja varmasti sinä aikana ehtii jo hyvin kotiutua uuteen paikkaan. Kiva kuulla, että Barcelona tuntuu kodilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan se kyllä aika pitkä aika. Tervetuloa vaan tänne meidän kotiin käymään :)

      Poista