13. heinäkuuta 2013

Argentiinan espanja osa I, kielioppi

Argentiinan espanja eroaa aikalailla Espanjan espanjasta, vaikka tosiasiassa espanjalaisella ja argentiinalaisella ei tietenkään ole mitään ongelmaa ymmärtää toisiaan. Argentiinaan saapuessa voi aksentti ja verbien taivutus kuulostaa hieman hullunkuriselta mikäli on opiskellut Espanjan espanjaa etukäteen. Niin kävi myös allekirjoittaneelle. Argentiinalaisten puhetapaa kuvaillaan aika usein niin, että se on "espanjaa italialaisella aksentilla". Argentiinassa espanjaa puhutaankin vähän eri nuotilla, kuin laulaen ja slangiin on tullut paljon vaikutteita italian kielestä italialaisten siirtolaisten mukana viime vuosisadan alussa. Tässä vähän omaan kokemukseeni perustuvia huomioita ja argentiinalaisen aksentin erityispiirteitä, ei mitenkään kielitieteellisiä termejä käyttäen.

"it's not you, it's me"

Merkittävimmät erot lausunnassa liittyy y- ja ll-äänteisiin, jotka lausutaan ihan samalla tavalla suurimmassa osassa Argentiinaa vähän kuin "sho"-äänteenä. Esimerkiksi sanat calle (katu), yo (minä), playa (hiekkaranta) lausutaankin vähän tyyliin "cashe", "sho" ja "plasha". Paikallisille onkin haasteellista äidinkielensä kirjoittaminen, koska ll- ja y-kirjaimet menevät usein sekaisin. 

Argentiinassa ei myöskään ole mitään eroa ääntäessä kirjaimet c, s ja z, kuten taas Espanjassa on. Sanat casar (naittaa) ja cazar (metsästää) lausutaan täysin samalla tavalla. Argentiinassa -kuten ei muuallakaan lattareissa- ei tarvitse yrittää sössöttää sanojen gracias ja Barcelona kanssa, kuten taas Espanjassa se voi olla tarpeen. S-kirjain on hieman pehmeämpi Argentiinassa ja jää joskus jopa melkein lausumatta ja muuttuu h-kirjaimeksi. Esimerkiksi Mendozassa seis meses (kuusi kuukautta) lausutaan ennemminkin "sei mese". Näin taitaa olla myös Etelässä-Espanjassa, jos olen oikein ymmärtänyt. Tämä edelleen hankaloittaa argentiinalaisten äidinkielen kirjoittamista. Varsinkin kun siihen lisää vielä b- ja v-kirjainten sekoituksen, ei ole erikoista, että paikallisia saa jopa ulkomaalainen olla neuvomassa oikeinkirjoituksessa.

Tämä söpö Coca Cola mainos antaa kivan näytteen argentiinalaisesta aksentista.


Kielioppiin liittyvä erityispiirre Argentiinan espanjalle on vos (sinä), jota käytetään Espanjan (sinä) sijaan. Argentiinassa -sanaa ei käytetä ollenkaan, mikä on maan (ja Uruguayn) espanjan erityispiirre. Ilmeisesti ainakin Kolumbiassa ja Guatemalassa vos -sanaa käytetään tietyissä tilanteissa myös, muttei yhtä paljon, vaan se on käytössä -sanan rinnalla. Argentiinassa tämä vos muuttaa myös verbien taivutusta yksikön toisessa persoonassa. 


Eli paino taitaa lähes poikkeuksetta olla sanan vikalla tavulla. Esimerkiksi hablar taipuu Argentiinassa "vos hablaaas" eikä "tú haaablas", kuten Espanjassa. Jos on oppinut espanjan tunneilla vaikka diftongoituvista verbeistä, niin on hyvä tietää, että Argentiinassa ne meneekin vähän eri tavalla. Perussääntönä taitaa olla se, että yksikön toisessa verbi taipuu Espanjan monikon toisen (vosotros) mukaan, mutta siitä otetaan i-kirjain pois, ellei kyseessä ole -ir -luokan verbi. Esimerkiksi verbi pensar olisi Espanjassa monikon toisessa pensáis ja näin ollen Argentiinassa siitä tuleekin yksikön tokan pensás. Pedir taas on Espanjassa vosotros pedís, mutta Argentiinassa vos pedís. Ei näitä kannata välttämättä sääntöjen mukaan opetella, mutta tietääpähän ainakin mistä tulee, jos rupeaa ihmetyttämään argentiinalaisten erikoiset verbien taivutukset.


Argentiinassa, kuten muuallakin lattareissa, monikon toinen on tietenkin ustedes eikä kukaan koskaan puhu vosotros -sanasta, saati sitten sen taivutuksista. Puhun siis espanjalaisille koulukavereilleni ustedes están yms. ja heistä tuntuu, että teitittelisin heitä koko ajan. 

Lisäksi tämä vos vähän muuttaa käskymuotoja, jotka on aika erilaisia. En ole ihan perillä, onko niissäkin joku sääntö, mutta on varmasti. 


Argentiinassa nämä olisi esimerkiksi decí, hacé, poné, salí, tené, vení (ve ja ).
"Ole hiljaa" on Argentiinassa callate, "cashaaate" kun taas Espanjassa se on cállate, "caajate", joka kuulostaa jo aika erilaiselta.

Lisäksi Argentiinassa -lukuunottamatta ehkä Santiago del Esteron provinssia- perfektiä käytetään tosi vähän. Siinä missä espanjalainen puhuu esta mañana he comido dos tostadas y después he ido a la piscina (olen syönyt tänä aamuna kaksi paahtoleipää ja mennyt sen jälkeen uima-altaalle), käyttäen perfektiä lauseissa, joissa suomeksi sitä ei käytettäisi, argentiinalainen käyttäisi preteritiä: esta mañana comí dos tostadas y después fui a la pileta (söin ja menin). Argentiinassa perfektin käyttö on minimissä ja siinä missä suomeksi saatettaisiin kysyä "oletko ollut Meksikossa?", argentiinalainen kysyisi "fuiste a México alguna vez?" (menitkö/kävitkö joskus Meksikossa?).

Moni kuvittelee, että vos -sanan käyttö olisi Argentiinassa jotenkin slangia, mutta näin ei siis ole. Se on ihan virallinen muoto ja myös kirjoissa ja uutisissa käytetty. Yliopistossa Skotlannissa ja Kanadassa jouduin välillä taistelemaan näistä asioista espanjan maikkojen kanssa, koska harva maikka kuitenkaan hallitsee kaikkia erilaisia espanjan kielen aksentteja, mikä on ihan ymmärrettävää. Mielestäni heidän pitäisi silti hyväksyä niiden olemassaolo, eikä väittää, että joku on oikeampi kuin toinen.

Loppukevennykseksi vielä pala yhdestä Argentiinan suosituimmasta sarjakuvasta, Gaturrosta.


Kakkososassa ajattelin kertoa sitten vähän slangista ja sanastosta.

Kuvat 1, 2, 34.

23 kommenttia:

  1. Sekä tämä että edellinen postaus ovat olleet loistavia :D En malta odottaa jatkoa!

    Ps. miten sulla voikin olla näin tarttuva tyyli kirjoittaa? Besos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kiitos! Näitä oli kyllä tosi hauska tehdä.. miksiköhän en oo aiemmin keksinyt :)

      Poista
  2. Komppaan edellistä, nää molemmat kielipostaukset on ollu tosi kiinnostavia. Ihanan kuulosta tuo Argentiinan espanja! En ollu sitä juurikaan aikasemmin kuullu, mutta parissa viimesessä YLE:ltä tulleessa Cuéntame Cómo Pasó:n kaudessa on ollu yks argentiinalainen roolihahmo, ja on ollu hauska kuunnella sitä aksenttia :)

    Saana

    ps. jos ei muuten oo tuttu sarja ni suosittelen kattomaan, sarjan omilla nettisivuilla oli ainakin yhessä vaiheessa kaikki kaudet nähtävillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saana! Mietin vähän, että jaksaakohan kukaan lukea mitään kielioppijuttuja, joten tosi kiva kuulla.
      Oon kuullut tuosta sarjasta ja moni on sitä kehunut, muttei ole tullut vielä katsottua. Pitää tutkia, jos se löytyis netistä :)
      Serranon perhe -sarjassa esiintyi myös yks argentiinalainen pikkupoika aikoinaan :D

      Poista
  3. Mahtava postaus! Erityisesti noi painotusjutut oli uusia mulle, muutamista muista jutuista olinkin jo kuullut kielitieteen luennoilta. Pitää nyt alkaa opetella tota indefinidoa oikein kunnolla, oon tähän mennessä tykänny perfektistä huomattavasti enemmän, se on jotenkin niin paljon helpompi muodostaa :)

    Ootan innolla kakkososaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanaa, että löysit jotain uutta. :) Perfekti tosiaan on ehkä pikkasen simppelempi, mutta nopeasti se preteriti tarttuu korvaan muutaman Argentiina-viikon jälkeen!

      Poista
  4. Apuaaa! Olen lähdössä muutaman viikon kuluttua Argentiinaan töihin (CIMOn työharkka) ja ajattelin että kyllä mä nyt yhden vossit ja sossit nopeasti opin. Takana siis vuosi Méxicossa ja periaatteessa about sujuva espanja. Mut apua taipuuko verbitkin ihan eritavalla! Mihin mä olen taas pääni pistänyt.

    Onneksi satuit kirjoittamaan tästä just nyt niin kerkiän edes henkisesti valmistautua... ja kai sen sitten paikan päällä oppii, pikkuhiljaa. :-)

    Kakkososaa odotellaan siis täälläkin innolla :-)

    Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Nina! Hauskaa, että löytyy lisää Argentiinaan suuntaavia :) Córdobaan olet siis suuntaamassa, vai? mihin järjestöön? vossit ja sossit tarttuu varmasti nopeasti, sekä muut verbimuodot :D Eikä huolta, varmasti sua ymmärretään, vaikka vähän mexicaanoa vääntäisitkin ;)

      Poista
    2. Jep Córdobaan! Järjestön nimi on INECIP, onko tuttu? :-) Ja juu tarttuuhan se ajan kanssa, ja kai sitä nyt alkuun saa olla hieman hukassa ;-)

      Poista
    3. Juu, tiedän nimeltä, ihmisoikeuksista kyse, eikö vain? INECIPillä oli kolme suomalaista tyttöä sillon harjottelussa kun itse olin Un techo para mi país:lla. Ymmärtääkseni viihtyivät kaikki siellä ihan hyvin. Saivat olla järjestämässä mielenkiintoisia konferensseja ja taisivat käydä naisten vankilassakin tsekkaamassa olosuhteet.

      Poista
    4. Kyllä vain! Kiva kuulla, että on viihtyisä ja mielenkiintoinen paikka. Aika jännä tosin, että siellä oli kolme suomalaista samaan aikaan... Tietääkseni meistä kukaan muu ei ole nyt sinne menossa, ainakaan Facebook ryhmän perusteella. :-)

      Poista
    5. Ehkä ihan kiva, jos sinne ole muita suomalaisia tulossa. Ymmärtääkseni henkilökuntaa ei kuitenkaan ole kovin paljon, joten kyseiset suomalaiset tekivät paljon töitä yhdessä. Eikä siinäkään varmaan mitään vikaa, mutta tulee ainakin enemmän paikallisten kanssa tehtyä juttuja/juteltua, jos on ainut suomalainen.
      Córdoba on kyllä aivan mahtava kaupunki ja cordobalaisten aksentti vasta mieletön onkin :)

      Poista
  5. Mahtava tiivistys! Eilen juuri kolumbialaisen kanssa jutellessa mietin, etta miten kuvailisin argentiinan aksentin puherytmia verrattuna muihin maihin. Aika loppupainotteista ja venyttelevaista se on mielestani, sen vuoksi kuulostaa jopa hitaammalta joskus. Paivittelevaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Muistan kuinka ekoina viikkoina aikoinaan tuntui tosiaan siltä, että Argentiinassa puhutaan vähän hitaammin kun Espanjassa. Venytteleväistä se on ainakin Córdobassa :D

      Poista
  6. Hieno postaus! Se on totta että monet luulevat, että vos on jotenkin puhekieltä. Olen joutunut jopa omalle proffalleni etsimään aiheesta kirjallisuutta, jotta hän uskoi että oikeasti ihan kaikki yhteiskuntaluokasta huolimatta käyttävät sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eilen luin muuten, että ainakin Buenos Airesin alueella sanojen lopusta ässän lausumatta jättävät kuuluvat alempaan yhteiskuntaluokkaan. Sinänsä jännä juttu kun Mendozassa ainakin se on arkipäivää. Sama artikkelin käyttämisen kanssa erisnimien yhteydessä (la Annika, la Maria), mikä taas Córdobassa ja Mendozassa on kaikkien käytössä. Sen takia kai Nico joskus totesi, että olen "ensimmäisen maailman" pääkaupunkilainen, joka puhuu espanjaa kuin kolmannen maailman maalainen :D

      Poista
    2. Muchaa graciaa por ehhhta información la Annika, querida campesina ;) Mites R:t sitten? Joidenkin porteñojen pyöreä R häiritsee mua. Se on melkein kuin D. Enemmän olen huomannut äännettä nuorilla, korkeammin koulutetuilla naisilla. Narda Lepez vois käydä esimerkistä, josta löytyis videoitakin. Tai sitten kuvittelin koko jutun :D

      Poista
    3. Joo tuo s:n aspiraatio tai häviäminen on yleensä liitetty alempiin sosiaaliluokkiin. Buenos Airesissa se on vielä yleisempää alemman sosiaaliluokan miehillä kuin naisilla.

      Poista
    4. Tosta R:stä en kyllä tiedä. Täältä löysin vähän muuta tietoa..

      Poista
  7. Voshan on arkaainen pronomini, joka erinäisten vaiheiden jälkeen on muistaakseni muuttunut muodollisesta teitittelymuodosta monikon toiseksi persoonamuodoksi ja korvautunut yksikössä suurimmaksi osaksi tú:lla. Sen takia vosin ja vosotrosin verbitaivutukset muistuttavat niin paljon toisiaan. Vosia silti käytetään yhä, vaikka se on mm. Espanjasta kokonaan kadonnut. Useimmissa Amerikan espanjankielisissä maissa vos elää yhä ainakin paikoin. Keski-Amerikassa se on melkein yhtä yleinen kuin Argentiinassa, jossa tútakin kuulee Buenos Airesin vaikutuspiirin ulkopuolella. Uruguayssa käytetään myös túta vosin rinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Itse en ole tú-pronominia kuullut Buenos Airesissa enkä myöskään kaupungin ulkopuolella. Maa on kyllä niin jättimäinen, että ehkä se jollain alueilla vielä on käytössä.Täällä Guatemalassa tosiaan sitä käytetään jonkin verran, muttei samalla tavalla kun Argentiinassa.

      Poista
  8. Patagoniassa olen kuullut túta, voisin olettaa myös ainakin luoteessa sen olevan olemassa, siellähän aksenttikin on enemmän Andien maiden tyylinen. Buenos Airesissa kukaan tuskin enää käyttää túta muuten kuin joissain poikkeustapauksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, jännä juttu. Porteñojen mielestä taas mendozalaiset puhuu lähes chileläisittäin (nada que ver), muttei sielläkään túta kuule. Ehkä sitten jossain pohjosessa. Viime viikolla guatemalalainen kysyi multa kätevästi "y tú sos de dónde?" piti ihan tarkistaa, että oliko hän oikeasti sanonut "tú sos", kuulosti niin hassulta!

      Poista