Yksi kaunis sunnuntaipäivä muutama viikko sitten otimme Nicon kanssa suunnaksi Montjuïcin linnan. Se löytyy korkealta kukkulalta meren rannalta ja tällä kertaa nousimme sinne Plaza Espanyalta lähtevällä bussilla (linja 150). Edellisen kerran kävimme linnalla heinäkuussa ulkoilmaleffassa, joten olihan tässä jo aikaa vierähtänytkin.
Linnan sisäänkäynti on aika juhlallinen. Paikalla tuntui olevan samaan aikaan puoli kylää. Nico oli lukenut etukäteen, että linnaan pääsisi sisään ilmaiseksi kello 15 jälkeen, joten ihmettelimme kymmeniä ihmisiä ja pitkää jonoa lipunmyyntipisteen edessä sekä lipuntarkastajia linnan ovella. Jostain ihmeen syystä meidän piti jonottaa ilmaiset liput, joiden avulla päästiin sisään. Mitä paperin tuhlausta! Saatiin vielä vahingossa neljä lippua, koska herra ei tajunnut minun jo lunastaneen liput meille molemmille.
Kukkulan päältä löytyvä rakennus muistuttaa ennemminkin linnaketta kuin linnaa. Se on rakennettu jo 1600-luvulla ja toiminut välillä myös sotilaslinnoituksena. Sieltä käsin on puolustettu Barcelonaa ja alue on ilmeisesti toiminut myös vankilana.
Linnan sisältä löytyi mielenkiintoinen näyttely, joka kertoi Barcelonasta toisen maailmansodan ajoilta. Valitettavasti tekstit oli laitettu vain katalaaniksi, vaikka voisin kuvitella, että suurin osa linnan vierailijoista tulee kuitenkin Espanjan ulkopuolelta. Näyttely kertoi muun muassa siitä, kuinka Francon diktatuurin aikana katalaanin käyttö kiellettiin ja katujen nimet piti laittaa kaikki espanjaksi.
Mulle mielenkiintoisinta koko näyttelyssä oli kuitenkin toi jo vähän ränsistynyt karttapallo, jonka olisin niin mielelläni ottanut mukaan. Olisi kai pitänyt kysyä, onko se myynnissä, muttei lähimaillakaan ollut ketään henkilökuntaan kuuluvaa.
Montjuïcin kukkulan kupeesta löytyy monia erilaisia puistoja ja viheralueita, jotka oli täynnä ihmisiä mm. piknikkeilemässä. Alastulo onkin onneksi paljon helpompaa kun kukkulan päälle nouseminen.
Yksi kukkulan kupeen puistoista on eksoottinen kaktuspuisto, jonka Nico oli bongannut muutama kuukausi aiemmin. Tällä kertaa piipahdettiin siellä vaan ihan pikaisesti, koska aikamoinen nälkä rupesi kurnimaan molempien vatsoissa. Meidän lisäksi kaktuspuistossa ei tainnut paljon muita päiväkävelijöitä tällä kertaa olla.
Montjuïcin kukkulalta on aika hienot näkymät ympäri kaupungin ja sinne voi muuten nousta myös teleféricon tai funicularin voimin. Ensimmäinen nousee ihan linnalle asti (ja lähtee satamasta) ja jälkimmäinen taitaa jäädä puoleen väliin.





















Ihana retkikertomus jälleen kerran! Oisko ne jakanu niitä lippuja nähdäkseen, kuinka monta kävijää tollainen ilmaistuokio vetää...?
VastaaPoistaKiitos! Mietin itse asiassa ensin ihan samaa, mutta nykyäänhän ne hoituu helpommin sellasella "käsilaskurilla", joita lentoemotkin lentokoneissa käyttää. En tiedä mikä niiden oikea nimi on :) Se lippujen jakaja totesi itsekin lippuja ojentaessaan kaverilleen, että onpa haaskausta..
PoistaKarttapallot on ihania! Meillä on koti-kotona yksi, jostain 80-luvulta, ja isoveljen kanssa kauheeta vääntöä siitä, kumpi sen vie mukanaan vielä joku päivä... Noh, toistaiseksi se kuitenkin nököttää siellä vintillä. Mutta joku päivä mä vielä sen otan mukaani :D
VastaaPoistaHhehe, toivottavasti saat sen napattua ennen veljeä :)
PoistaMeiltä taitaa muuten koti-kotoa kans löytyä yksi pölyttynyt versio, johon olen muistaakseni vauvana taiteillut omat maarajat. Täytyykin etsiä se seuraavalla Suomen visiitillä.
Mahtavat maisemat linnoitukselta ja hieno tuo kaktuspuisto! Kun kuvissa on palmuja ja kaktuksia, niin ajatukset siirtyy heti paljon lämpimämpiin maisemiin. :) Vaikka siellä kyllä näyttää kevät muutenkin olevan jo pitkällä.
VastaaPoistaTotta, kaktukset ja palmut ovat tarpeeksi eksoottisia. Enkä kyllästy palmujen ihailuun sitten millään :)
PoistaVautsi mitkä maisemat. :) Täytyy kompata sua tuossa karttapallo-jutussa, tykkään noista palloista ihan liikaa. Onneksi mulla on vanhempieni luona Suomessa isoisäni vanha ihana karttapallo, heti kun tiedän minnepäin tullaan asettumaan niin otan sen mukaan. :)
VastaaPoistaOi, kuulostaa ihanalta. Se onkin varmaan hyvä pitää tallessa yhdessä paikassa ja "muuttaa" vasta pysyvämpään kämppään.
PoistaTosi hieno linna! Mua aina kiinnostaa tollaiset. Harmi kyllä tuo näyttelyn kielivalinta. Ylipäätään musta on omituista museot, joissa ei ole saatavilla edes jonkinlaista englanninkielistä tiivistelmää. Viimeksi törmäsin tällaiseen Brysselissä, mutta onneksi mun ranskan taidot riitti pitkälle, ja sitten kun eivät riittäneet, niin mukana ollut kaveri on ammatiltaan ranskan kääntäjä...
VastaaPoistaJoo, niin on aika omituista. Toisaalta ironista, että näyttely kertoo katalaanin käytön kiellosta yms. ja on sitten pelkästään katalaaniksi :) onneksi espanjalla ymmärtää lähes kaiken, mulla vaan ei aina kärsivällisyys riitä arvailemaan niitä hankalampia sanoja. Jännä, että niinkin multikultturellissa kaupungissa kuin Bryssel on myös sorruttu tähän.
PoistaNyt en pysty keskittymään muuhun kuin tuohon auringonpaisteeseen näissä kuvissa!! Meillä tulee taas lunta... Vaikka tuo karttapallo on kyllä eittämättä ihana!
VastaaPoistaLunta? Apua! :) Jos nyt yhtään helpottaa, niin todettakoon, että tuolla kukkulan päällä oli aika vilponen keli paisteesta huolimatta. Tuuli meinaan sen verran.
PoistaMielenkiintoisen näköinen paikka, kaktukset kans! Komppaan Satua, on siellä vaan kadehdittavan kesäistä!
VastaaPoistaJoo, näitä kelejä vois kutsua jo skottikesäksi, aurinkoa ja +19. ;)
Poista