Turha kuvitella, että olin koko perjantain kirjastossa.. raahauduin yliopistolle vasta klo 13 luennolle. Sen jälkeen mentiin tietenkin porukalla lounaalle HUBiin ja lounaan päälle oli pakko vielä kahvitella.
Olen antanut periksi koulutöiden tekemisen viikonloppuisin, en enää edes yritä. Ennen lauantai ja sunnuntai oli parasta esseenteko-aikaa, mutta nykyään pitkän ja vilkkaan työpäivän jälkeen on aivan mahdoton kuvitella saavansa esseetä kirjotettua. Ei vaan toimi. Sen vuoksi lauantaina poikkesin töiden jälkeen keskustassa-asuvaa kaveria moikkaamaan ja jatkoin suoraan Aberdeenin Couchsurfingin järjestämään tilaisuuteen; the international food festival. Olin tosiaan luvannut "kokata" suomalaista ruokaa, mutta työaikataulujen muuttuessa en ehtinytkään. Ruokaa kyllä riitti. (Ilmeisesti mun työtunteja ei vähennetäkään, vaikka nimenomaan sitä pyysin.)
Kotimatka olikin sitten mielenkiintoinen. Olen keskiviikosta lähtien ollut super innoissani lumesta. Se ei ole lähtenyt vaan on tänne tullut jäädäkseen. Finger's crossed! Lauantai-iltana riehui sellainen lumipyry, että sen ansiosta olin lumiakka kotiin päästyäni. En tiennyt itkeäkö vai nauraa. Onnellinen lumestahaaveilija, joka pääsi saapastelemaan lumipyryyn, mutta joutui kävelemään kotiin hanskat naaman suojana, hattu ja huppu päässä, yrittäen tirkistellä liikennettä sormikkaiden välistä ja kestää kovien ja jäisten lumihiutaleiden paiskaantumisen päin pläsiä. Auts!
Löysin kotimatkalla omalta kadulta lumettuneen palmunkin. |
P.S. On huolestuttavaa, että mun piti googlata sana "sormikkaat" tarkistaakseni, että se on oikeasti suomea.
P.P.S. Sain perjantaina ensimmäisen palkan, mutta siitä oli vissiin mennyt veroa, vaikkei olisi pitänyt. Nyt pitää vielä ruveta säätämään palkanmaksun kanssa. Jessus.
Täällä on -21 astetta. SAIRASTA!!!
VastaaPoista