Espanjassa on alkuviikosta kuhistu, mistäs muusta kuin Suomesta! Kuulun oletettavasti niihin suomalaisiin, joita kiinnostaa mitä Suomesta ulkomailla ajatellaan. Sunnuntai-iltana Espanjassa näytettiin noin tunnin mittainen ohjelma suomalaisesta koulujärjestelmästä, jota samalla verrattiin espanjalaiseen koulujärjestelmään. Meillä ei tule espanjalaista telkkaria katsottua (on kyllä telkkari, muttei piuhoja, jotta paikallinen tv näkyisi), mutta katsoin kyseisen ohjelman täältä päivää myöhemmin. Ilmeisesti tämä Salvados on suosittu espanjalainen reportaasiohjelma, joka nyt palasi tauolta aiheenaan meidän maailmankuulu koulujärjestelmä. Ja arvatkaapa mitä. Kyseinen reportaasi oli koko päivän katsotuin ohjelma koko Espanjassa. Reportaasi suomalaisesta koulutuksesta oli kansallisen La Sexta -kanavan historian katsotuin ohjelma, mikäli urheilua ei lasketa mukaan. Ohjelmaa katsoi parhaimmillaan yli 4 miljoonaa ihmistä ympäri maata.
![]() |
kuva |
Ohjelmassa selvitellään ensin espanjalaisen koulujärjestelmän tilannetta, rahan puutetta ja uusien opetussuunnitelmien turhan tiuhaa valmistumista. Sen jälkeen toimittaja Jordi Évole suuntaa Suomeen ja Käpylän kaksikieliseen, espanjalais-suomalaiseen kouluun, jossa hän juttelee sekä suomalaisten että espanjalaisten opettajien kanssa. En ollut tietoinen, tai ainakaan muistanut, että Käpylässä on nykyään tuollainen koulu, jossa opetetaan ala-asteella alusta lähtien espanjaksi. Toimittaja tuskin osaa sanaakaan englantia ja oletan, että sen takia on nimenomaan kyseinen helsinkiläinen koulu valittu matkakohteeksi. Suomalainen opettaja kertoo sujuvalla espanjan kielellä koulusta, oppilaista ja koulutuspolitiikasta Suomessa. (Korvaan pisti kyllä muutama paha subjunktiivivirhe, joita ei ehkä pitäisi espanjan opettajalta sallia, mutta ihailtavan sujuvasti keskustelu sujui.) Mielenkiintoista oli kuulla espanjalaisten opettajaharjoittelijoiden -oletan, että he olivat harjoittelijoita- kommentteja heidän kokemuksistaan. Lopuksi ohjelmassa haastateltiin myös muutamaa oppilaan vanhempaa.
Ohjelman ansiosta #CuestiondeEducacion on sittemmin vilissyt twitterissä ja espanjalaiset ovat kilpaa twiitanneet reportaasin sisältämiä lausahduksia ja ylistäneet sekä ihmetelleet suomalaista koulutusta. Yksi madridilainen toimittaja oli ironisesti tokaissut, että "Estupenda la educación en Finlandia, y el frío, los suicidios y no poder sentarte en una terraza a tomar unas Cañas y unas tapas?" eli, "mahtava koulutus Suomessa, ja kylmyys, itsemurhat ja se ettei terassille voi istua vetämään bissea ja tapaksia". Hän sai kyllä kuulla tästä myöhemmin.. tarinasta lisää täällä.
Ihmetystä on herättänyt muun muassa se, ettei Suomessa opetusjärjestelmää tai koulutuspolitiikkaa muutella hallituskausien tahtiin, se että 98 % kouluista on julkisia sekä tietenkin ilmainen ruokailu ja ilmainen opetusmateriaali. Yhden vanhemman kommentti siitä, että Suomen 90-luvun laman seurauksena tehdyt leikkaukset koulutuksessa näkyvät vielä tänä päivänä "väliin putojien ikävuosissa" on myös herättänyt useita lainauksia nyt kun Espanjassa ollaan juuri jouduttu leikkaamaan näitä budjetteja. Erityistä huomiota on saanut lause "un pueblo educado no permite corruptos ni incompetentes" vapaasti käännettynä "koulutettu kansa ei hyväksy epäpäteviä ja korruptoituneita". Tämä taitaa alunperin olla Tarja Halosen heitto ja se varmasti iskee espanjalaisiin tällä hetkellä kun pääministeri Rajoyn puoluetta syytetään parhaillaan hurjien laittomien puoluerahoitusten vastaanottamisesta. Netissä kiertää adressi, joka vaatii hallituksen eroa ja sen on nyt viidessä päivässä allekirjoittanut yli 880 000 ihmistä.
Suomen koulutuksen ylistyksestä voi lukea lisää espanjaksi täällä, täällä tai täällä. Vähän ehkä harmittaa, ettei ohjelmaa näytetty viikkoa myöhemmin, kun meillä alkaa taas luennot. Olisi ollut mielenkiintoista katsoa, onko kukaan luokkalaisistani nähnyt kyseistä ohjelmaa -nyt kaikki on matkoilla lomia viettämässä. Muutaman kerran on joku kysynyt minulta Suomen koulusysteemin perään syksyllä ja yleensä olen vedonnut opettajan ammatin suosioon ja sen seurauksena tarkasti valikoituihin opettajaopiskelijoihin. Espanjassa kun opettajan ammatti on lähinnä se "jämävaihtoehto", jos ei muualle pääse sisään, esimerkiksi lääkikseen tai oikikseen.
Tässä vielä muutama esimerkki twitteristä.
Mielenkiintoinen oli myös yhden Suomessa asuvan espanjalaisen kaverini kommentti facebookissa. Hän oli saanut sunnuntain ohjelman jälkeen useita viestejä Espanjassa asuvilta ystäviltään, jotka kyselivät kuinka päästä töihin ja asumaan Suomeen. Hän kertoi tuntevansa itsensä vähän "noidaksi", joutuessaan vastaamaan, että Suomessa on lähes mahdotonta löytää töitä, jos ei osaa suomea tai jos ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, ja että se mikä Espanjassa luokitellaan yleensä keskitason enlannin osaamiseksi on Suomessa alhainen taso.
En ole huomannut, että Espanjan tärkeimpien sanomalehtien verkkosivuilla ainakaan olisi noussut asia esiin näinä päivinä, eikä ole tainnut Suomenkaan lehdistö mainita asiasta mitään. Ajattelin, että teitä lukijoita voisi tämä asia kuitenkin kiinnostaa.
//edit. Näköjään Ilta-Sanomien uutiskynnys on ylitetty, vaikkakin vähän asian vierestä. Kiitos Irinalle uutisbongauksesta.
Hei, kiitos paljon tästä tekstistä! Kiinnostavaa lukea sosiaalisen median reaktioista perinteisten medioiden uutisointiin. Saksassa kuulee myös jatkuvasti ylistystä Suomen tuloksista Pisa-testeissä ja viimeksi Espanjassa ollessa uskomattoman monet tapaamani ihmiset kyseli, miten Saksaan pääsisi töihin :D
VastaaPoistaOlepa hyvä! Mielenkiinnolla olen jatkanut twitterin seuraamista asian tiimoilta. Vaikuttaa siltä, että monessa espanjalaisessa koulussa/yliopistossa on tänään katsottu kyseinen ohjelma uudestaan. Ei se Suomi mikään lintukoto ole, mutta ehkä me jotain osataan.. twitterin perusteella moni haluaa nyt Suomeen :)
PoistaJotenkin musta on tosi hassua tää Suomen koulutussysteemin hypetys ja sitten täällä ollaan tosi ylpeitä että kun meillä on niiiin hyvät koulut, vaikka parantamisen ja uudistamisen varaa ois täälläkin kyllä huimasti!
VastaaPoistaTottakai aina on parantamisen ja uudistamisen varaa. On meillä varmasti hyvät koulut verrattuna muihin maihin, mutta ei se minustakaan tarkoita, etteikö niitä voisi parantaa. Riski tietenkin on, että koulutuksen suhteen kävisi samoin kuin Nokian. Kuvitellaan, että aallon harjalla pysytään ikuisesti ja jäädään pian jälkeen muista kehittyvistä. :)
PoistaJep, jotenkin mua huolestuttaa se miten suomalainen koulusysteemi on niin keskittynyt oikean aivolohkon rassaamiseen (ja totta, niin myös muualla maailmassa...) vaikka ihminen on niin paljon suurempi kokonaisuus. Tai siis nyt eletään 2010-luvulla ja asiat muuttuu kovaa vauhtia, joten eipäs jäädä junnaamaan sinne 70-luvulle!
PoistaJa tiedän, että Espanjalla menee juuri nyt tooodella huonosti, mutta en usko että sieltä pohjalta noustaan kopioimalla Suomen koululaitos vaan jollain paljon syvemmällä yhteiskunnan muutoksella. :)
Joo, ei tietenkään. Eikä meidän koulusysteemiä voi yhteenkään maahan kopioida, koska tottakai ympäristö ja kulttuurikin vaikuttaa :)
PoistaItse olen huomannut, että monissa maissa (vaikka juuri Argentiinassa) opettajilta ei edellytetä yliopistotutkintoa ja se varmasti selittää osittain myös suomalaisen kouluturjärjestelmän hyvää tasoa. S:n sukulainen on ala-asteen opettaja Buenos Airesissa ja ei hän mun mielestä ole opiskellut kuin muutaman vuoden ja sillä sai jo "maestran" pätevyyden. Opettaja-lehdessä oli vähän aikaa sitten artikkeli, että jo lastentarhanopettajille toivottaisiin pätevyysvaatimuksesti maisterin tutkintoa.
VastaaPoistaJuu, mielestäni Espanjassakaan ei tarvitse ylempää korkeakoulututkintoa.
PoistaEn tiedä miten Argentiinassa riippuu provinsseista, mutta ainakin Bahía Blancassa opettajan koulutus on ilmeisesti 4-5 vuotinen, mutta sen voi tehdä peruskoulun jatkeeksi -ilman, että käy lukiota. Tietääkseni yleisesti koko maassa (Argentiinassa) opettajan tutkintoa ei edes yliopistoissa tarjota. Näin ainakin kaveri selitti juuri pari viikkoa sitten, että ranskan opettajaksi ei esimerkiksi Buenos Airesissa voi opiskella muuta kuin amk -tyylisessä koulussa, joka ei ole yliopisto. Sen takia Euroopassa voi olla vaikea hyväksilukea opintoja tai hankkia jatkokoulutusta yms.
Musta on aina mielenkiintoista lukea/nähdä mitä Suomesta ajatellaan ulkomailla. Harmi, etten voi tuota ohjelmaa katsoa, kun en osaa espanjaa. Viitsisitkö Annika vielä kääntää mitä noissa valitsemissasi twiiteissä sanotaan? :)
VastaaPoistaValitettavasti siinä puhutaan suomea vaan ihan vähän lopussa, kun vanhempia haastatellaan. Tässä vielä ne vikat twiitit, sori etten tajunnut kääntää niitä alunperin.
Poista"Katsoin juuri Salvadosin ohjelman, jonka missasin eilen. Uskomaton Suomen koulujärjestelmä, nostan hattua"
"Katson juuri Salvadosia. Mamma mia, huomenna menen nolona tunnille, pitää mennä Suomeen heti."
"Katson juuri eilistä Salvadosia, kuinka kadehdinkaan Suomen koulutusta, samanlainen kuin Espanjassa." (ironiaa) :)
"98 % kouluista julkisia. Suomi. Opettajankoulutus kaikkein arvostetuin Suomessa."
Sori könköistä käännöksistä, ehkä tuosta jonkinlaisen kuvan saa. Suomen "ylistäminen" jatkuu vielä twitterissä. Kommentteja on hauska lukea. Niiden perusteella aika moni olisi muka suuntaamassa sinne pohjoiseen. :) Voi olla suurlähetystöllä Madridissa tukalat paikat kyselyiden lisääntymisen vuoksi.
Tässä vielä alle 2 minuutin tiivistelmä-video itse dokumentista:
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=qtICL0GAYsM
Siinä ihmetellään mm. opetusmateriaalien ja ruuan ilmaisuutta, tuntien (45 min.) pituutta ja useita välitunteja. Lisäksi haastatellaan espanjalaista isää, joka on 6kk isyyslomalla. Suomalaisen opettajan mukaan Suomessa koulun keskeyttämisluku on 0,2 % -en tiedä onko se ihan oikein, sitä verrataan Espanjan 30 prosenttiin. Lopuksi vielä espanjalainen opettajaharjoittelija selittää, että Suomessa koulujärjestelmässä ei ole kyse vaan siitä mitä luokassa opetetaan, vaan myös kaikesta sitä ympäröivästä ja ihmisten ajattelumallista. Ja sen takia sitä voida vaan kopioida Espanjaan.
Kiitos kovasti näistä selvennyksistä! :) Taidan vilkaista tuon tiivistelmän joka tapauksessa. Mietin jo yhdessä vaiheessa, että olisikohan esim. YLE ollut kiinnostunut tuon dokkarin esitysoikeuksien ostamisesta. :D
PoistaHmm. Interesting! Jännä, että tämä on herättänyt niin paljon keskustelua siellä. Silloin kun olin Ranskassa vaihdossa, niin silloin puhuttiin samoista jutuista siellä - mun mielestä se oli eka kerta kun Suomi voitti ne pisa-testit. Monet opettajat olivat hyvin kiinnostuneita. Silloin todettiin, että Suomen lukio on vähän kuin yliopisto Ranskassa - eli Suomessa oppilaalla on paljon enemmän valinnanvaraa, mikä ehkä vaikuttaa motivaatioon. Ja aika järkkyä, että opettajan ammatti on siellä "jämävaihtoehto"!
VastaaPoistaMä oon samaa mieltä, että parantaisen ja uudistamisen varaa on paljon Suomessa, mutta esim. suomalainen lukio voittaa ranskalaisen 100-0 ja suomalainen yliopisto kreikkalaisen yhtä paljon! Mun mielestä. Mut toivottavasti tosiaan koulutukselle ei käy samoin kuin Nokialle ;)
Juu, olin aika järkyttynyt kun pari yliopistokaveria totesi, että heidän kaverinsa, jotka opiskelee opettajiksi on juuri sellaisia, jotka ei päässeet sinne minne oikeasti halusivat. Tuskin tämä kuitenkaan on ainoa totuus, mutta varmaan vallitseva todellisuus :)
PoistaMielenkiintoinen postaus! Luin juuri haastattelun neljasta nuoresta espanjalaissairaanhoitajasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen toihin. Eli ei muuta kuin intensiivikurssille suomea opiskelemaan ja sosiaalialalle, josta eniten uupuu porukkaa. Se ei vain alana valttamatta houkuta, etenkaan pienilla paikkakunnilla :)
VastaaPoistaHahah. Siinä loppuu auringonpaiste ja cañat terassilla :) Jostain luin minäkin, että viimisen vuoden aikana useita espanjalaisia sairaanhoitajia on lähtenyt Suomeen töihin. Kulttuurishokki! :P
PoistaTosi mielenkiintoinen teksti. Aina on mielenkiintoista lukea, mitä Suomesta ajatellaan ja kyllä mun mielestä Suomi voi olla monessa asiassa ylpeä, vaikkei ehkä terasille noin 10 kuukauteen ole asiaakaan. Mun poikaystävä on opiskellut psykologiaa yliopistossa täällä Portugalissa ja se sanoi, että monet koulutukseen liittyvät luennot painoittuivat suomalaisen koulutuksen esimerkkeihin. Meidän, jotka olemme jo koulumme käyneet, on ehkä hyvä muistaa, että me (ainakin minä) ollaan oltu peruskoulussa yli kymmenen vuotta sitten ja uskon, että suomalaiset koulut on jo kymmenessä vuodessa muuttuneet paljon yksilöitä korostavampaan muotoon. Ja tosiaan kun opettajakoulutus on niin arvostettua, niin ne nuoret huippuopettajat tuovat myös jatkuvasti uusia ajatuksia sinne Suomen peruskouluihin. :)
VastaaPoistaMuistan lukeneeni myös viime syksynä uutisista, kuinka espanjalaiset olivat olleet häkeltyneitä siitä, että pääministerimme lentää tuoristiluokassa Espanjaan vierailulle, ja että hän hakee itse lapsensa koulusta. Tai se, kun vuosi sitten julkaistiin kuva, jossa presidenttimmekin hoitaa omaa pihaansa lumikolan kanssa, ja ulkomailla ihmeteltiin. :D
Joo, ihan totta. Omista peruskoulu-vuosista on jo yli kymmenen vuotta, joten ihan varmasti muutoksia on tapahtunut. Toivotaan niin! :) Mitä nyt tulee pikkusiskon opiskeluja seurattua, niin näyttää se peruskoulu jonkin verran kehittyneen.
PoistaMinulta on tainnut noi uutisihmetykset mennä ihan ohi, nyt ei ainakaan muistu mieleen lumikolia pressan kädessä. Pitääkin tutkia asiaa..