Kielistä -pero qué dices, hombre!?!

Barcelonassa on oikeastaan aika hassua olla. Kaikki puhuu niin erikoisella aksentilla. Ennen tänne tuloa en ollut niin tottunut kuuntelemaan tätä espanjalaisten espanjankieltä ja välillä musta tuntuu, että elän "Serranon perheessä". Joskus nauran sisällä itsekseni kun kuuntelen muiden puheita, ja välillä kuvittelen näiden olevan piirroshahmoja (koska Argentiinassa aina sellainen ylivedetty espanjalainen aksentti on tietty huumoria ja vitsin aihe).Jotkut modismit kuten se, että sukupuolesta huolimatta kaikille sanotaan "hombre" (=mies) on aika erikoisia. En myöskään vielä ole tottunut siihen, että tuntemattomat tai tutut (mun ikäiset) saattaa kutsua mua tädiksi, "tía". Täällä myös kiroillaan tosi erikoisella tavalla, enkä ole mitenkään erityisen viehättynyt siihen c-kirjaimen sössötykseen tai kurkusta päriseviin j- ja g-kirjaimiin.

Mun kurssilla on esimerkiksi yksi Jenkkilästä tullut poika, joka on asunut pari vuotta Madridissa ja puhuu ihan kuin madridilainen. Se on aika hulvatonta kuunneltavaa! Puheistaan päätellen hän varmasti toivoisi olevansa espanjalainen ja syntyneensä täällä. Jopa facebookissa nimi on muuttunut Grahamista Germániin. Hänestä kuitenkin näkee kansalaisuuden satojen metrien päähän. Kuten useimmasta meistä. 

espanja vs. katalaani

Saa nähdä kauan menee kunnes mun korva tottuu täysin tähän aksenttiin, enkä enää kiinnitä huomiota näiden puheeseen. Saati sitten siihen, että paikallisten puhetyyli tarttuu muhunkin. Apua! :) Pikkasen olen jo joutunut rajoittamaan argentiinalaista puhetta siinä määrin, että joitain sanoja täällä ei välttämättä kukaan ymmärtäisi. Esimerkiksi tällaiset perussanat on tosi erilaisia micro/autobús (bussi), remera/camisa (t-paita), medias/calcetines (sukat) computadora/ordenador (tietokone) celular/móvil (kännykkä). Argentiinassa kämppä on departemento, täällä se on piso. Argentiinassa piso on yleensä kerros ja täällä se on planta. Puhumattakaan vihannesostoksista kauppahallissa; avokado on mulle palta  ja näille aguacate, persikka on mulle durazno ja näille melocotón, mansikka on täällä fresa eikä frutilla, banaani on plátano eikä banana, ananas on piña eikä ananá ja niin edelleen. Onneksi useimmat sanat on kuitenkin sellaisia, jotka molemmin puolin tunnetaan, vaikkei ne käytössä olisikaan.

"mantenemos nuestro compromiso de hacerte la bebida perfecta"

Yksi päivä ihmettelin, miksi meidän kaveri, joka on jätkä, selittää että häneltä on useaan kertaan varastettu käsilaukku -cartera. Argentiinassa sana tarkoittaa nimenomaan naisten käsilaukkua. Muutama päivä myöhemmin selvisi, että Espanjassa sanaa käytetään lompakosta! Asunnonvälittäjä taas selitti kämppää esitellessä, että asunnolla on useita tyttöystäviä -novias ja tarkennuskysymyksen tehtyäni selvisi hänen tarkoittavan kiinnostuneita vuokraajia. Ahaa!

lakkoillaan hei!

Kieleen liittyvä toinen hassu juttu on tietenkin tää katalaani, näiden oma kieli. Yleensä kirjoitettuna sitä on espanjan (ja ranskan, italian tai portugalin) taitoisen aika helppo ymmärtää. Esimerkiksi metrossa ja kadulla joskus mainoksia ja jotain kylttejä on vain katalaaniksi, eikä välttämättä ollenkaan espanjaksi. Starbucksissa kyltit on yleensä vaan katalaaniksi, ehkä englanniksi, muttei yleensä koskaan espanjaksi. Ravintoloissa saa joskus odottaa espanjankielistä ruokalistaa, koska käsillä on vain katalaani-versio. Puhetta katalaaniksi on kuitenkin paljon, paljon vaikeampi seurata. Välillä niin, etten ymmärrä sanaakaan mitä vierustoverit sanoo. Meidän kurssilla on kuitenkin aika monta "paikallista", jotka on kotoisin täältä lähiseudulta ja he yleensä keskenään aloittavat keskustelut katalaaniksi, koska se on heidän äidinkielensä. Se on ihan ymmärrettävää ja silloin olen ihan out, vaikka kuinka yrittäisin kuunnella ja tajuta mistä on kyse.

Mulla on sellainen tapa, että jos näen kirjoitusta kielellä, jota en täysin ymmärrä, helposti "annan periksi" enkä lue tekstiä kunnolla. Näin mulle käy esimerkiksi katujen nimien kanssa täällä. Ne ei vaan jää mulle päähän kun ne on vähän "siansaksaa" eikä selkeitä espanjankielisiä sanoja. Välillä tulee sekaannuksia, kun jokaisella kadulla on kaksi eri nimeä ja ne on ihan erinäköisiä. Esimerkiksi Carrer de Sostres on Calle de Techos. Hauska kielellinen seikka on se, että katalaaniksi lakko on vaga, mikä taas espanjaksi tarkoittaa laiskaa.

Jollei tässä vuoden maisterissa ole tarpeeksi haastetta, niin siinä ohessa voisin opetella uuden kielen ja toivoa 12 kuukauden päästä ymmärtäväni ja myös puhuvani sujuvaa katalaania. Miksi ei? No, ehkä ainakin tulen kehittämään jonkinlaisen katalaani-korvan.

P.S. Tämän tekstin otsikko olisi argentiinalaisittain "che, qué decís flaco?"
P.P.S. Tänne onkin juuri sopivasti luvassa yleislakko keskiviikolle! Se varmaan tarkoittaa, että on lupa laiskotella.