toistaiseksi epäonnistunut talonvaltaus

Kerron teille jotain ällöttävää. Nimittäin muutama viikko sitten meidän kämppään alkoi ilmestyä pieniä, mustia örkkejä. Ensin yksi, kaksi ja sitten yhtäkkiä vähän enemmän. Enimmäkseen niitä tuli vastaan olkkarin lattialla, ja muutama keittiön lattialla tai seinällä. Parista ensimmäisestä en ollut niin moksiskaan, mutta sitten kun niitä oli vedetty pöntöstä alas jo toistakymmentä parin päivän aikana, rupes mua ihan oikeasti hirvittämään. 

Ajateltiin ensin, että ehkä tämä on vain yksi kevään merkki lisää. Herran mielestä tämä oli vain seurausta sille, että asutaan niin lähellä Parc Güellia ja muuta puistikkoa. Tämä ei ihan mennyt multa läpi, sillä vaikka kuinka lähellä metsää oltaisiinkin, niin mun kämppä ei voi olla mikään eläintarha, jossa ötökät tepastelee kuten haluaa.

Viime viikolla niitä sitten rupesi olemaan ihan älyttömästi, muutamassa sekunnissa saattoi löytyä useita elukoita, jopa vessan ja makkarin lattialta. Herran oli tarkoitus kaupassa käydessään ostaa jotain hyönteismyrkkyä, mutta ennen kuin se saaatin hankittua oli ehtinyt kulua jo muutama päivä. Tässä hätäkässä ehdittiin jo ostaa imurikin helpottamaan ötökkäongelmaa -ja siivousta yleensä. Nicon äiti on biologi, joten lähetin hänelle kuvia näistä talon valtaajista, josko hän tietäisi mistä oikein oli kyse.

Anoppi oli sitä mieltä, että nämä on jotain "puun poraajia" (taladros de madera), jotka muodostavat harmaita pölypesiä kaappien perälle. "Ostakaa hyönteismyrkkyä" oli neuvo. Tässä vaiheessa olin itse jo ihan hysteerinen näiden elukoiden kanssa. Muutama tepasteli jopa mun läppärin päällä ja ilmesty jostain kesken esseen kirjotuksen. Onneksi niitä ei missään vaiheessa löytynyt sängystä, sohvasta, vaatteista tai ruuan seasta. Perjantaina kun lähdettiin koko päiväksi töihin ja kouluun tungettiin hyönteismyrkkyä joka huoneen ikkunan pieliin ja lattialistojen väliin. Luulin tämän operaation ensin auttaneen, mutta viikonloppuna elukoita löytyi lisää, jopa keittiön pöydiltä. Niillä on tuollaisia tuntosarvia ja useita jalkoja, joten ne juuttui kiinni muun muassa tiskisieneen ja kuivauspyyhkeeseen. Hyyyiii. Lauantai-iltana tyhjennettiin kaikki keittiön tasot ja suihkutettiin keittiön lattia ja ikkunan pielet täyteen hyönteismyrkkyä. Onneksi keittiöön on oma ovi, jonka saa tarvittaessa kiinni ja ikkuna, jonka kautta tuulettaa huone. 

Multa rupesi jo menemään ruokahalu, kun örkkejä ilmestyi liesituulettimeen ja hellalle. Yksikin örkki lisää sai mut huutamaan ja mun hermoromahdus oli tehdä Nicon hulluksi. Maanantaina aamulla rupesin sitten tutkimaan, että mistä helkutista örkit voi tulla, jos yksi on eksynyt liesituulettimeenkin. Avasin kuivamuonakaapin. Sieltä kuului erikoista suhinaa. Huusin Nicon paikalle ja kuunneltiin hetki. Kyseessä ei voinut olla lamppu, joka myös pitää erikoista ääntä ja Nico urheana nousi tuolille tutkimaan ylähyllyä. Siellä ei näkynyt mitään, mutta todettiin, että ääni kuului avaamattoman täysjyväriisipaketin sisältä. Pahvipaketissa oli sellainen pieni muovinen "ikkuna", jossa huomasin pienen pyöreän aukon ja näin riisin seassa jotain mustaa. Tajusin, että paketti on täynnä näitä elukoita. Nico halusi vielä avata tätä pakettia vähän ja sieltähän tuli samantien varmaan parikymmentä elukkaa esiin. Näitä riisipaketteja meillä oli kaks, joista toinen avattu ja molemmat saivat lähteä sillä sekunnilla. Näillä örkeillä oli siis kunnon bileet meidän riisipaketissa keittiön kaapissa. Ei jäänyt epäilystäkään, etteikö se olisi ollut kaiken lähde. Ihmettelen vaan, että kuinka hemmetissä ne on eksyneet keittiön kaapista olohuoneen ja makkarin lattialle asti. Ja minkä takia kaikki keittiön kaapit ja muut hyllyt on ötökkävapaita. 

Voitte kuvitella, että mulla on viimiset pari päivää kutissut päänahka, selkä, jalat ja koko kroppa koko ajan. Kuvittelen näkeväni liikkuvia örkkejä lattialla, vaikka kyseessä olisi vain nukkaa. Tämän riisipaketti-operaation jälkeen löysin päivän aikana vielä muutaman örkin keittiöstä ja olkkaristakin, mutta tänään ei ole vielä yhtään tullut vastaan. Nyt varmasti tulee, kun saan tämän kirjoitettua. 

Toivotaan siis minun mielenterveyden (ja meidän parisuhteen, hehe) vuoksi, että tämä ötökkäkriisi oli nyt tässä. 

P.S. Piristin vähän blogin ilmettä iloisemmaksi näin kevättä ja kesää odotellessa. Toivottavasti se piristää lukijoitakin!