Maanantai-iltana mulla oli kolmas ja viimeinen (ellen pääse johonkin jatkoon toiselle kierrokselle) työhaastattelu. Se oli Walkhome-palveluun. Haastattelu meni mun mielestä ihan hyvin, mutta ilmeisesti ei tarpeeksi hyvin. Haastateltavia oli joku 340 ja tiistaina ilmestyi lista jatkoonpäässeistä, eikä mun nimeä sieltä löytynyt.. mutta vielä on toivoa, josko kahdesta muusta vaihtoehdosta töitä saisin.
Tiistaina meillä oli aamuyöstä ensimmäinen palohälytys-harjoitus. Se oli kuitenkin vähän inhimillisempään aikaan, kello 7 -joku voi tässä ihmetellä, että onko se muka aamuyötä, mutta kyllä se oli todella aikasin-, kun Aberdeenissä normaalisti (yöllä klo 3-4 aikaan). Ikävä puoli oli se, että jouduttiin seisomaan kadulla, mutta ei se onneksi kestänyt kun n. 5 minuuttia ja sitten päästiin takasin nukkumaan. Meille oli jo vkonloppuna lähetetty mailia, että tämä vko on paloharjoitus-vko, joten osattiin varautua tähän etukäteen. Täällä hälyttimen sireenikin on paljon inhimillisempi kun Aberdeenissä, onneks. En usko, että se tulee yhtä tutuksi tän vuoden aikana kun skottien palohälyttimet viime vuonna.
Tiistai kului muuten Espanjan kirjallisuusanalyysiä vääntäessä tuntien välissä. Sain kun sainkin sen valmiiksi ja illalla mentiin vielä Laten kanssa pienelle iltakävelylle ihailemaan syksyistä Kingstonia järven rannalle. Eilen oli täydellinen "aurinko paistaa pilvettömältä, kirkkaan siniseltä taivaalta -syyspäivä."
Itse paljon mieluummin kirjotan muistiinpanot käsin, koska niistä on myöhemmin mukavampi opiskella, vaikka se on hitaampaa, kun koneelle kirjoittaminen. Huvittavinta on se, että kun isossa auditoriossa istuu yläreunassa, näkee mitä kaikkea opiskelijat läppärillä tekevät luennon aikana.. luentosalissa on tietysti langaton netti, joten yks sun toinen on samaan aikaan facebookissa, selailee netistä hiusmalleja (mm. tänään meijän vierustoveri), lukee BBC:n uutisia, lukee sähköpostia tai selailee netistä tilattavia iskulause-rintamerkkejä (maanantain luennolla edessä istuva tyttö) yms.
Pitäydyn muistikirjassa ja käsinkirjoitetuissa muistiinpanoissa myös tämän takia. Muistikirja ja kynä kädessä on suurempi todennäköisyys, että ajatus pysyy luennon aiheessa, vaikka ilman internettiäkin se tuntuu välillä aivan mahdottomalta.
Nyt lähden lounaalle muutaman kaverin kanssa ja sitten illalla menen salsan sijasta kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on: Afghanistan: why we say "troops out now". Siitä lisää myöhemmin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti